Ammattiyhdistys Nousu ry:n edustajiston sääntömääräinen syyskokous oli koolla 2.-3.12.2021. Kulunut kolmivuotiskausi on sisältänyt paljon muutoksia ja matkan varrella on tehty tärkeitä päätöksiä Nousun jäsenten tulevaisuuden turvaamiseksi. Nousu on ensi vuoden alusta Ammattiliitto Pron jäsenyhdistys.
Kokouksen alussa vietettiin hiljainen hetki edustajiston entisen puheenjohtajan Kristiina Wideniuksen muistoksi. Widenius menehtyi marraskuun alussa ankaraan tautiin. Wideniuksen näyttämä esimerkki ja työ Nousun eteen ei koskaan unohdu, totesi Kari Ahola.
Valitseva koronatilanne huomioitiin kokouksessa turvavälien, maskipakoin sekä koronapassein. Tervetulosanojen jälkeen kokous järjestäytyi, sekä valitsi edustajiston uudeksi puheenjohtajaksi Pauliina Jouhkimon ja varapuheenjohtajaksi Päivi Ferrinin. Pari kiitteli luottamuksesta ja toivoivat hyvää yhteistyötä.
Edustajiston puheenjohtajavalintaa seurasi Ammattiyhdistys Nousu ry:n puheenjohtaja valinnat. Edustajisto valitsi Ammattiyhdistys Nousu ry puheenjohtajaksi Joanna Koskisen ja varapuheenjohtajaksi Anna Koivumäen. Nousun puheenjohtajana on aiemmin toiminut vuodesta 2006 Kari Ahola, joka jo aiemmin keväällä ilmoitti jäävänsä pois pankista. Ahola on vakuuttunut, että kaksikko tulee selviämään eriomaisesti tulevista haasteista jäsenten, hallituksen ja edustajiston tuella.
Puheenjohtajavalintoja seurasi Nousun hallituksen jäsenten valinta. Hallitukseen valittiin vaalein kahdeksan jäsentä. Valituiksi tulivat seuraavat henkilöt, suluissa varat.
Tuula Juntula (Mika Pikkarainen)
Jaana Toiviainen (Outi Sirvo)
Sari Lammasniemi (Marita Pihkala)
Jenni Taivassalo (Ronja Rajala)
Pasi Järvinen (Juha Seljavaara)
Tarja Furuholm (Anne Matero)
Juhani Virtanen (Miika Lähteenmäki)
Kaili Gustafsson (Mikaela Asplund)
Valintojen jälkeen edustajistolle puhui Nordea Bank Oyj:n Suomen maajohtaja Ari Kaperi. Kaperi, kuten Ahola, on jäämässä pian vapaille pankkityöstä. Kaperi pohti esityksessään, miltä yhteistoiminta Nousun kanssa on näyttänyt, sekä mikä pankin merkitys valitsevassa yhteiskunnassa on.
Esityksen myötä päästiin hyvään dialogiin siitä, miten eri katsantokulmat ja osallistaminen edistää kaikkien etua, sekä pankin, että sen henkilöstön. Kaperi totesi, että työ pankissa on etuoikeutettua ja yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää. Pankki on erityinen ja merkittävä osa yhteiskuntaa, jonka arvo erityisesti näkyy kriisiaikana, Kaperi jatkoi – se vaikuttaa jokaiseen ihmiseen ja yritykseen, ja Nordea tuo suurimpana Pohjoismaiden finanssialan yrityksenä kilpailijoitamme suuremman osaamisensa ja resurssinsa yhteiskunnan hyväksi.
Kaperi reflektoi 37 vuoden aikaista aikaa pankissa ja kertoi, että erityisesti kokemus, että on voinut tehdä merkittävää työtä asiakkaiden ja yritysten hyväksi, on motivoinut. Yhteistoiminnassa henkilökunnan sekä työantajan roolien, tavoitteiden ja näkökulmien pitäisi olla se, että ollaan samassa veneessä. Tämän yhteisymmärryksen pitäminen esillä on tärkeää ja muistettava, että yhdessä kehitetään ja viedään yritystä eteenpäin – yritys ei pärjää ilman motivoitunutta, asiantuntevaa, osaavaa henkilökuntaa. Ja henkilökunta ei pärjää ilman menestyvää ja kilpailukykyistä yritystä. Aina on yhteinen agenda asioissa, joka pitäisi nähdä, kiteytti Kaperi.
Mistä näkemyserot sitten syntyvät, pohti Kaperi esityksessään. Yhteisen tavoitteen mieltäminen on helppoa, mutta tie päämäärään ja erilaiset toimintatavat asettavat haasteita. Eroavien näkemysten pohjalla on voinut olla puutteellinen kommunikaatio, ajoitus, tai se, että osallistaminen ei ole onnistunut.
Ahola kommentoi yhteistoimintaa ja pitää sitä molemminpuolisena ponnistuksena, jossa pitää pystyä molempia osapuolia hyödyttävään lopputulokseen. Kuuntelemattomuus ja oman agendan tuputtaminen ei johda onnistumiseen. Näkökulma, jossa eri osapuolten intressit yhdistetään, tuottaa tulosta, täsmensi Ahola.
Pankin pääluottamusmies Tarja Furuholm kommentoi, että Kaperiin on kiteytynyt yhteistoiminta ja vaikka ei aina olla oltu samaa mieltä, on kuitenkin ollut helppo ratkoa tilanteita asiakeskeisesti. Viestinnällä ja oikea-aikaisuudella on tärkeä merkitys ja myös sillä, miten henkilöstö kokee saavansa arvostusta. Asenne ja yhteistoiminnan arvo ei aina löydä tietänsä läpi organisaation, ja tässä on tärkeä kehittämisen paikka – johdon pitäisi tulla lähemmäs arkea ja yhteistoimintaryhmiä, lausui Furuholm.
Keskustelua käytiin vilkkaasti osallistujien kesken toimintaympäristöstä, pankin kulttuurista, toimintatavoista, sekä henkilökuntaa koskettavista haastavista asioista. Kaperi muistutti esityksen lopuksi Nousun mandaatista vaikuttaa ja siitä, miten mandaattia kannattaa tulevaisuudessa käyttää rakentavasti.
Kari Ahola piti läksiäispuheen edustajistolle ja pohti siinä Nousun tulevaisuutta. Hän toivoo, että pankin henkilöstö näkee Nousun ja liiton merkityksen, sekä sen mikä merkitys järjestäytyneillä henkilöillä on yhteiskuntaa ja yritykseen nähden. Taival tähän pisteeseen, mitä Nousu on nyt, on ollut vaiherikas ja tunteita täynnä. Nousu on matkansa varrella ollut yhdistys, liitto ja jälleen yhdistys, sekä pian osa yhtenäisempää finanssialaa. Jokaisesta onnistumisesta, sekä takapakista on otettu oppia – Ahola pitää Nousun tämänhetkistä tilannetta rikkaana ja hyvänä kohtaamaan tulevat haasteet. Ahola jätti lämpimät kiitokset kokousväelle.
Nousun kevätedustajiston kokous pidetään 4.-5.5.2022. Paikka ilmoitetaan myöhemmin kokoukseen kutsutuille.
#nousury
#yhdessänousussa
#nousukumppani
Kuvat: Heidi Romo
