Suomi

Miten saada uusia innokkaita toimijoita mukaan yhdistyksen toimintaan?

Muistelimme hiljattain liiton järjestämää nuorisotoimintaa silloin, kun olimme suhteellisen uusia pankkilaisia ja juuri innostuneita ay-toiminnasta. Paras vinkki ja syy mukaan lähtemiseen on lähes poikkeuksetta se, että työkaveri pyysi mukaan toimintaan. Lähdin itsekin vuonna 2008 mukaan toimintaan siksi, että naapuritoimipaikan luottamusmies pyysi mukaan.

Parasta näiden vuosien aikana on kuitenkin ollut se, minkälaisia ystävyyssuhteita toiminnasta on syntynyt. Moni meistä nousulaisista on vaihtanut työtehtäviä, seilannut merien taakse ja perustanut perheen mutta ystävyys on säilynyt. Ehkä se on tietty työnimu tai hulluus, joka yhdistää.

Lauran kanssa tutustuimme Nousun nuorisotoimikunnan kokouksessa keväällä 2008. Ystävyyteen liittyy usein samankaltaiset kiinnostuksen kohteet. Meillä se on kaiken muun lisäksi Nousu, josta on tullut meille lähes yhtä tärkeä kuin perheenjäsen. Työssämme emme aina kuule niitä kaikkein positiivisimpia kertomuksia, jolloin ystävän läheisyys auttaa jaksamaan. Monesti lyhyeksi tarkoitetut keskustelut venähtävät, sillä tarina lähtee rönsyilemään maailman parannuksen suuntaan.

Laura on uskomattoman lojaali ja jaksaa kääntää viimeisenkin kiven auttaakseen avun tarpeessa olijaa. Hän jaksaa myös aina kuunnella ja osaa rohkaista, jos itsellä on hankala tilanne selvitettävänä. Laura selvittää asioiden taustat ja on uskomattoman taitava visuaalisesti. Hän on lisäksi valovoimainen esiintyjä, jolloin yhteiset esityksemme saavat tarvittavaa potkua. On onnenpotku, että saamme tehdä töitä yhdessä samassa tiimissä.

Tulevana sunnuntaina vietetään ystävänpäivää, toivottavasti mahdollisimman moni meistä on löytänyt Nousun kautta elämäänsä kestäviä ystävyyksiä.

Tempora aspera vīvimus, amīce bone. Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä!

#nousukumppani
#yhdessänousussa
#muistakaveria

Kirjoittaja: Anna

Muista Nousun jäsenhankintakampanja ja kysy rohkeasti työkaverilta, kuuluuko hän Nousuun. Palkitsemme jäsenhankkijan 20 + 20 euron arvoisilla lahjakorteilla. Voit osallistua kampanjaan myös sosiaalisessa mediassa, jossa voit käyttää aihetunnistetta #kaverinkanssanousussa. Voit julkaista esimerkiksi kuvan itsestäsi kaverin kanssa 🙂

Nordea on menettänyt alkuperäisen ideansa

Aloitin ammattiyhdistys Nousun puheenjohtajana vuonna 2006, mutta olen ollut aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa ja sen keskiössä jo vuodesta 1995. Se oli hetki, jolloin Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki yhdistyivät. Olen elänyt hetket, jolloin pankille etsittiin uutta nimeä, Meritaa. Uusi uljas ja vaikuttava suomalainen suurpankki. Valistunut ja tulevaisuutta miettivä johto haki yhteistyötä yli rajojen. Nordbanken ja sen silloinen toimitusjohtaja Hans Dahlborg, suuri Suomen ystävä, näki samoin, syntyi Merita-Nordbanken. Keskusteluissa keskenään syntyi vielä suurempia ajatuksia ja unelmia, pohjoismainen suurpankki, yli rajojen, joka pystyisi hyödyntämään suuruuden ja eri markkinoiden tasapainottavia etuja. Syntyi Nordea, lähtöisin sanoista ”Nordic ideas”. Tänään olemme Nordea, joka haluaa olla kuten kaikki muut. Omistajat ja johto ovat unohtaneet sen perustan ja unelmat, jolle tämä pankki rakennettiin ja josta olisi voinut tulla jotain suurta, erilaista. Mitä tapahtui unelmalle? Minäpä kerron.

Nousun puheenjohtajana astuin pankin hallitukseen vuonna 2006. Minun ensimmäinen kokoukseni ja Christian Clausenin ensimmäinen hallituksen kokous toimitusjohtajana olivat sama kokous. Hans Dahlborgia, hallituksen silloista puheenjohtaja, on kuvailtu sen lisäksi, että hän oli humaani Suomen ystävä, johtajaksi, jolla oli teräsnyrkki silkkihansikkain. Kokouksessa oli hyvä henki, Nordea oli selvinnyt alkuvaikeuksistaan, jotka liittyivät lähinnä siihen, mitä haluamme olla. Ensimmäinen toimitusjohtaja Thorleif Krarup vastasi kysymykseeni, milloin näemme saman kyltin konttorin katolla kaikissa maissa, ”ei milloinkaan”. Nopeasti nimitetyn seuraajan toimitusjohtajan Lars G. Nordströmin johdolla silloisten arvojen mukaisesti ”focus, speed, performance” Nordea aloitti uuden suunnan, jonka tavoitteena oli tavoitella alkuperäistä ”nordic ideas” unelmaa. Nordean kolmas toimitusjohtaja Christian Clausen oli kasvujohtaja ja sellaiseksi valittu, tavoitteena nimenomaan kasvu eurooppalaiseksi suurpankiksi, joka oli unelma. Sitten iski finanssikriisi ja kasvu-unelmat vaihtuivat kamppailuksi olemassaolosta, josta Nordea selvisi voittajana. Vuonna 2011 Nordea oli valmiina aloittamaan unelmansa toteuttamisen. Nordea oli se, jolla oli pohjoismaissa ja Euroopassa kaikki avaimet kädessään. Hallituksessa mietimme uutta visiota, mitä haluamme olla, onko Nordea suuri pankki Euroopassa, vai suuri eurooppalainen pankki? Nordic ideas ja niiden hyödyntäminen olivat käsillä.

Sitten kaikki hajosi, Sampo sai vallan ja sen voimakaksikko syrjäytti Hans Dahlborgin ja ottivat vallan omiin käsiinsä. Omien oppiensa ja silloisen muodin mukaisesti yrityksien tulokset tehdään kuluja supistamalla, ei tuotoilla. Kadotimme perustamme ja ideamme, Nordea laitettiin ruotuun, ollaan niin kuin muutkin. Ehkä kasvu, näin jälkikäteen katsottuna, olisi ollut finanssisektorilla eurooppalaisittain riski, sitä emme koskaan saa tietää. Sen tiedämme, että tie, jota Nordea on kulkenut, on tehnyt siitä pankin muiden joukossa. Ehkä nimeämme pitää muuttaa, Nordic ideas, tehdään siitä common ordinary, ehkä Commord? Hinnan keskinkertaisuudesta ovat maksaneet omistajat ja henkilöstö. Toivon, että uusi johto ja lopulta omistajatkin pystyisivät uudestaan hyödyntämään vahvuuksiamme, eivätkä pitäisi niitä heikkoutena, kustannuksia lisäävänä tekijänä. Meillä on vielä mahdollisuus muuttaa suuntaa, hyödyntää, mitä olemme ja mikä on perustamme. Kun sitruunaa tarpeeksi puristaa, voi olla, että siitä tulee vielä mehua, kuten Kari Stadigh hallituksessa mielellään sanoi. Siitä olen varma, että sitruunana ei ole kiva olla, se ei näytä kauniilta, eikä siinä ole enää puristamisen jälkeen arvoa. Tulen viemään ajatukseni Nordean hallitukseen, ennen kuin on liian myöhäistä.

Kari Ahola
Puheenjohtaja