• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen
Nousu

Nousu

Ammattiyhdistys Nousu

  • Etusivu
  • Jäsenedut ja palvelut
    • Työehtosopimus
    • Palkkasivusto
    • Nuoret
    • Esimiehet ja asiantuntijat
    • Jäsenyys
  • Yhdistys
    • Tämä on nousu
    • Säännöt
    • Strategia
    • Kansainvälinen toiminta
    • Lomakkeet
    • Tietosuojaseloste (unio)
  • Jäsenuutiset
    • Ajankohtaista
    • Tapahtumakalenteri
  • Yhteystiedot
    • Linkit
    • Ota yhteyttä
    • Päivitä jäsentietosi
  • Kirjaudu
  • Generic selectors
    Exact matches only
    Search in title
    Search in content
    Search in posts
    Search in pages

Suomi

13.1.2021 by admin

”Nordic ideas but ordinary bank, what did we lose?”

Nordea on menettänyt alkuperäisen ideansa

Aloitin ammattiyhdistys Nousun puheenjohtajana vuonna 2006, mutta olen ollut aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa ja sen keskiössä jo vuodesta 1995. Se oli hetki, jolloin Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki yhdistyivät. Olen elänyt hetket, jolloin pankille etsittiin uutta nimeä, Meritaa. Uusi uljas ja vaikuttava suomalainen suurpankki. Valistunut ja tulevaisuutta miettivä johto haki yhteistyötä yli rajojen. Nordbanken ja sen silloinen toimitusjohtaja Hans Dahlborg, suuri Suomen ystävä, näki samoin, syntyi Merita-Nordbanken. Keskusteluissa keskenään syntyi vielä suurempia ajatuksia ja unelmia, pohjoismainen suurpankki, yli rajojen, joka pystyisi hyödyntämään suuruuden ja eri markkinoiden tasapainottavia etuja. Syntyi Nordea, lähtöisin sanoista ”Nordic ideas”. Tänään olemme Nordea, joka haluaa olla kuten kaikki muut. Omistajat ja johto ovat unohtaneet sen perustan ja unelmat, jolle tämä pankki rakennettiin ja josta olisi voinut tulla jotain suurta, erilaista. Mitä tapahtui unelmalle? Minäpä kerron.

Nousun puheenjohtajana astuin pankin hallitukseen vuonna 2006. Minun ensimmäinen kokoukseni ja Christian Clausenin ensimmäinen hallituksen kokous toimitusjohtajana olivat sama kokous. Hans Dahlborgia, hallituksen silloista puheenjohtaja, on kuvailtu sen lisäksi, että hän oli humaani Suomen ystävä, johtajaksi, jolla oli teräsnyrkki silkkihansikkain. Kokouksessa oli hyvä henki, Nordea oli selvinnyt alkuvaikeuksistaan, jotka liittyivät lähinnä siihen, mitä haluamme olla. Ensimmäinen toimitusjohtaja Thorleif Krarup vastasi kysymykseeni, milloin näemme saman kyltin konttorin katolla kaikissa maissa, ”ei milloinkaan”. Nopeasti nimitetyn seuraajan toimitusjohtajan Lars G. Nordströmin johdolla silloisten arvojen mukaisesti ”focus, speed, performance” Nordea aloitti uuden suunnan, jonka tavoitteena oli tavoitella alkuperäistä ”nordic ideas” unelmaa. Nordean kolmas toimitusjohtaja Christian Clausen oli kasvujohtaja ja sellaiseksi valittu, tavoitteena nimenomaan kasvu eurooppalaiseksi suurpankiksi, joka oli unelma. Sitten iski finanssikriisi ja kasvu-unelmat vaihtuivat kamppailuksi olemassaolosta, josta Nordea selvisi voittajana. Vuonna 2011 Nordea oli valmiina aloittamaan unelmansa toteuttamisen. Nordea oli se, jolla oli pohjoismaissa ja Euroopassa kaikki avaimet kädessään. Hallituksessa mietimme uutta visiota, mitä haluamme olla, onko Nordea suuri pankki Euroopassa, vai suuri eurooppalainen pankki? Nordic ideas ja niiden hyödyntäminen olivat käsillä.

Sitten kaikki hajosi, Sampo sai vallan ja sen voimakaksikko syrjäytti Hans Dahlborgin ja ottivat vallan omiin käsiinsä. Omien oppiensa ja silloisen muodin mukaisesti yrityksien tulokset tehdään kuluja supistamalla, ei tuotoilla. Kadotimme perustamme ja ideamme, Nordea laitettiin ruotuun, ollaan niin kuin muutkin. Ehkä kasvu, näin jälkikäteen katsottuna, olisi ollut finanssisektorilla eurooppalaisittain riski, sitä emme koskaan saa tietää. Sen tiedämme, että tie, jota Nordea on kulkenut, on tehnyt siitä pankin muiden joukossa. Ehkä nimeämme pitää muuttaa, Nordic ideas, tehdään siitä common ordinary, ehkä Commord? Hinnan keskinkertaisuudesta ovat maksaneet omistajat ja henkilöstö. Toivon, että uusi johto ja lopulta omistajatkin pystyisivät uudestaan hyödyntämään vahvuuksiamme, eivätkä pitäisi niitä heikkoutena, kustannuksia lisäävänä tekijänä. Meillä on vielä mahdollisuus muuttaa suuntaa, hyödyntää, mitä olemme ja mikä on perustamme. Kun sitruunaa tarpeeksi puristaa, voi olla, että siitä tulee vielä mehua, kuten Kari Stadigh hallituksessa mielellään sanoi. Siitä olen varma, että sitruunana ei ole kiva olla, se ei näytä kauniilta, eikä siinä ole enää puristamisen jälkeen arvoa. Tulen viemään ajatukseni Nordean hallitukseen, ennen kuin on liian myöhäistä.

Kari Ahola
Puheenjohtaja

Kategoriassa: Blogi, Suomi

2.12.2020 by admin

Technologyn Teams-päiväkahvit

Kokoonnuimme Technologyn henkilöstön kanssa yhteiseen etäkahvitilaisuuteen työpäivän päätteeksi tiistaina 1.12.2020. Päätoimisten nousulaisten lisäksi meitä oli paikalla lähes 80 henkilöä. Virtuaalinen tilaisuus yllätti meidät suosiollaan, sillä olemme aiemmin kokoontuneet fyysisesti kahvikupposen ja ajankohtaisten äärelle Vallilan kahvion tilaisuuksissa. Etätilaisuuksille on tilausta jatkossakin.

Keskustelu oli vilkasta ja esiin nousi kehitettäviä asioita. Technologyn väkeä puhuttivat muun muassa PSD2-sääntelyn vaikutukset, uusi käyttöjärjestelmä, sekä tekemisen tulosta mittaavat KPI:t ja niihin liittyvä tarinankerronta. Esiin nousi jälleen kysymys siitä, onko IT/Technology-alueena pelkkä kuluerä, vai investoidaanko siihen myös? Ja miten huolehditaan, että pohjoismaisessa organisaatiossa pidetään huolta siitä, että Suomeen saadaan palkattua myös väkeä? Keskustelussa esille nousivat myös ulkoistukset ja niihin liittyvät menettelytavat, sekä jatkuvat YT:t pankissa. Tällä hetkellä Technologyn alueella ei ole käynnissä vaikeutettua yhteistoimintamenettelyä, mutta koko vuosi 2020 huomioiden pankissa on käynnistetty  YT-menettelyjä 27 kappaletta. Keskustelua ja asiaa riitti puoleksitoista tunniksi ja suora palaute oli, että tämänkaltaisille tilaisuuksille on tilausta näin korona-aikana, jolloin lähes kaikki Technologyn väestä ovat etätöissä.

Nousulaiset jatkavat henkilöstöä puhuttaneiden asioiden selvittämistä, puheenjohtaja Kari Ahola on osaltaan kerännyt eteenpäin vietäviä terveisiä liudan.

Kiitos kaikille aktiivisesta osallistumisesta ja valoisaa loppuvuotta,

IT:n neuvottelevat luottamusmiehet Pasi ja Juha

Liity mukaan omaan ammattiyhdistykseesi, Nousuun ja vaikuta paremman työpäivän puolesta!

Kategoriassa: Suomi

25.11.2020 by admin

Uudet verkkosivut ovat nyt auki!

Ammattiyhdistys Nousun uudet verkkosivut ovat nyt avattu ja ne noudattavat yhdistyksen uutta visuaalista ilmettä ja värimaailmaa. Uusi logo on päässyt myös ansaitsemalleen paikalle. Uusi ilme ja logo päätettiin päivittää samassa, sillä edellinen graafinen ohjeistus palveli lähes 18 vuotta, Nousun perustamisesta lähtien.  

Verkkosivujen uudistamisen myötä rakennetta selkiytettiin ja sen on tarkoitus palvella paremmin ajankohtaisviestintää. Uutena toimintona voit lukea osan uutisista ja kirjoituksista ruotsiksi tai englanniksi valitsemalla lippu-kuvakkeen kautta haluamasi kielen.

Seuraathan meitä jo sosiaalisessa mediassa? Löydät Nousun Facebookista nimellä Nousury tai Instagramista @ammattiyhdistysnousu.

Nousukasta loppuvuotta toivottaen,

Ammattiyhdistys Nousu ry

Kari Ahola

Puheenjohtaja

Joanna Koskinen

Varapuheenjohtaja

Kategoriassa: Suomi

13.10.2020 by admin

Annan Blogi: Oppia ikä kaikki

Siitä puhuvat kaikki. Elinikäinen oppiminen, pidä itsesi työmarkkinakelpoisena, päivitä osaamistasi. Asiantuntijalausuntoja ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen ovat positiivisia asioita. Minulle itseni haastaminen uutta oppimalla on aina ollut tärkeää ja koen, että aina silloin tällöin on syytä hankkia uutta tietoa kouluttautumalla, lukemalla tai työssä oppimalla. Aina se ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista.

Opiskelu ja ammatillinen kehittyminen vaativat nykymaailmassa vahvasti omaa aktiivisuutta ja kiinnostusta. Itseohjautuvuus on se trendisana, jota tässä yhteydessä käytetään. Samaan aikaan on alettu puhumaan, että vapaus ei sovi kaikille ja pahimmissa tapauksissa itseohjautuvuus voi johtaa vakavaan uupumiseen. Kasvatustieteen tohtori Heikki Kinnari väitteli tänä keväänä elinikäisestä oppimisesta, ja hänen tutkimuksensa mukaan ihmisistä on tullut autonomisia, itseohjautuvia ja yrittäjämäisiä. Samalla elinikäisestä oppimisesta on tullut joka kansalaisen hyve ja tästä poikkeavia pidetään paikalleen jämähtäneinä. Samalla vastuu valinnoista sysätään yksilölle. Ei ihme, että uuvuttaa.

Työn ja oppimisen mallina kuulee usein käytettävän 70:20:10 -teoriaa. Malli kuvaa sitä jakosuhdetta, miten työelämässä oppimisen pitäisi jakautua omatoimisen tekemisen, työssäoppimisen sekä koulutuksen kesken. Ensinäkemältä 10% muodollista koulutusta vaikuttaa hyvin pieneltä osuudelta mutta, jos tämä suhteutetaan yksittäisen henkilön viikkotuntimääriin, se merkitsee 3-4 tunnin muodollista koulutusta. Ei kovin vähäinen määrä. Työyhteisön rooli perehdytyksessä sekä työssä oppimisessa on valtava. Tiimin jäsenten oletetaan oman työnsä ohessa neuvovan ja auttavan uusissa asioissa. Esimiehen tulee tukea ja huolehtia alaisensa kehittymisestä kehityskeskusteluissa sovitulla tavalla. Haaste tulee siitä, että aika ei riitä eivätkä tiukat tulostavoitteet edesauta tämänkaltaista solidaarisuutta tai yhteisöllisyyttä.

Muodollinen koulutus on siirtynyt itseopiskeluna verkossa suorittamiseen. Udemy for Business -sovelluksen kautta pääsee käsiksi tuhansiin verkkokursseihin englanniksi. Udemysta löytyy materiaalia laidasta laitaan, joista henkilöllä on mahdollisuus valita omaa työtään lähellä olevat tai sitten omia intressejä lähellä olevat kurssit. Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta oikeasti? Kyllä, jos etsit yleisluonteisia tai tiettyyn aiheeseen linkittyviä kokonaisuuksia. Ei, jos haluat saada yksilöllistä omaa työtäsi koskevaa koulutusta. Lisäksi englanninkielen taidon tulee olla vähintäänkin kohtalainen. Tässä vaiheessa moni putoaa jo kelkasta.

Jos kielitaito ei ole ongelma, voi toinen este syntyä siitä, että opiskelusta on päässyt vierähtämään pitkä aika. Tällöin tarvetta voisi olla luennolle aiheesta, miten opin oppimaan. Aivotutkija Katri Saarikivi pitää oppimisen kannalta tärkeänä oman ajattelun tarkastelua, kysymysten esittämistä, tiedon etsimistä ja sen arvioimista sekä ennen kaikkea löydetyn tiedon yhdistämistä. Tieto vanhenee nykymaailmassa nopeasti ja kaikki saatavilla oleva tieto ei välttämättä ole totta. Oppiminen onkin siis tulevaisuudessa entistä tärkeämpi työelämätaito. Olemme erilaisia ja siksi ei ole mahdollista luoda vain yhtä oikeaa mallia pysyä mukana työelämässä. Ei ole oikein, että yksilö kantaa kaiken vastuun. Elinikäinen oppiminen vaatii panostuksia yhteiskunnalta sekä yrityksiltä eikä sen pitäisi olla 100% oman aktiivisuuden varassa. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kouluttautuminen on mahdollista riippumatta työtehtävästä tai kielitaidosta. Näin pidetään kaikki mukana muuttuvassa työelämässä.

Kategoriassa: Suomi

23.9.2020 by admin

Ihmisiä ulos – pankille tulos

Synkkien talousuutisten virralle ei näy loppua. Tehtaita suljetaan, toimintaa supistetaan, henkilöstöä lomautetaan toistaiseksi tai irtisanotaan kokonaan. Pandemian vaikutukset talouteen ovat kiistattomat, mutta kaikkien yritysten henkilöstön vähentämiseen tähtäävät toimet eivät suinkaan johdu koronasta.

Jo vuosia yritysten tehokkuuden sekä osakkeenomistajien tuottojen maksimoimiseksi ratkaisua on haettu työn siirtämisestä Suomen ulkopuolelle. Tavoitteena on tietenkin työvoimakustannusten alentaminen. Tämän seurauksena satoja työikäisiä ihmisiä on joutunut jättämään työnsä yrityksissä, joiden tulos, lähes millä mittarilla tahansa mitattuna, on erinomainen.

Näin tapahtuu myös Nordeassa. Siirtokelpoisten toimintojen etsiminen on muuttunut jokapäiväiseksi tavaksi ”kehittää” toimintaa. Tällä viikolla taas uusi erä henkilöstöä on saanut kuulla olevansa työn loppumisuhan alla, kun Nordea on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut yhteensä 37 työpaikan vähentämisestä. Lisäksi elokuun puolella annettiin neuvotteluesitykset kuuden henkilön työpaikoista. Kaikki vähennykset kohdistuvat jälleen kerran liiketoiminnan tukiyksiköihin. Neuvottelut on määrä saada päätökseen ennen joulua, jolloin tieto työpaikan menetyksestä tulee henkilöstölle ei toivottuna joululahjana.

Miksi vähennykset eivät näy julkisuudessa?

Henkilöstön edustajilta kysytään usein miksi jatkuvasta henkilöstön vähentämisestä ei kerrota julkisuuteen. Kysyjinä ovat vähennysten kohteena oleva henkilöstö sekä ne jotka sydän kylmänä pohtivat ”Onko minun vuoroni seuraavaksi?” Vastaus on karu; vain riittävän raflaavat luvut ylittävät uutiskynnyksen. Vaikka todennäköisesti otsikoihin pääseminen ei muuttaisi yrityksessä jo tehtyä päätöstä, se nostaisi asian paremmin esille ja ehkä lisäisi harkintaa seuraavia kehityssuunnitelmia laadittaessa.

Erityisesti tilanteessa, jossa työmarkkinoilla on jo entuudestaan työttömiä työnhakijoita reippaasti yli 200 000, on vastuutonta siirtää työtä halvempien työvoimakustannusten perässä Puolaan ja Viroon. Kyse ei siis ole automatisaation tai robotisaation myötä tapahtuvasta työn vähentymisestä vaan työstä, jonka tekemiseen tarvitaan edelleen ihmiskäsiä. Pelkät kädet eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös päätä ja kokemusta ymmärtää kokonaisuus ja erilaisten toimien vaikutukset. Siksi osaavimmat kädet ovat ne, jotka työtä parhaillaan tekevät. Suomessa.

Kategoriassa: Suomi

23.9.2020 by admin

Nousun edustajiston syyskokous

AMMATTIYHDISTYS NOUSUN EDUSTAJISTON SYYSKOKOUS

Tervetuloa Nousun edustajiston sääntömääräiseen syyskokoukseen!

Aika:       25.11.2020 Kokous alkaa keskiviikkona klo 9.30 ja päättyy klo 17.00

Paikka:  Microsoft Teams -kokous, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki

Poikkeuksellisesta koronatilanteesta johtuen paikkaan, aikaan ja toteutukseen voi tulla muutoksia. Näistä ilmoitamme heti, kun mahdollista.

Kokouksen kutsu sekä esityslista materiaaleineen lähetetään edustajiston jäsenille, varajäsenille ja tilintarkastajille myöhemmin.

Kokoukseen osallistuu edustajiston varsinainen jäsen. Hänen ollessaan estynyt kokoukseen osallistuu hänen henkilökohtainen varajäsenensä.

Ilmoittautuminen:

Ilmoittautumiset Nousun syysedustajistoon tulee tehdä Noora -palvelun kautta 11.11.2020 mennessä.

TERVETULOA!

Ammattiyhdistys Nousu ry

Hallitus

Kategoriassa: Suomi

  • Siirry sivulle 1
  • Siirry sivulle 2
  • Siirry sivulle 3
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Footer

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

  • Facebook
  • Instagram
  • Twitter
  • YouTube

Ammattiyhdistys Nousu Ry

Ratamestarinkatu 12 A, 8krs.
00520 Helsinki
y-tunnus 1763109-5

Jäsenpalvelut

Jäsenasioista Sinua auttavat:

jasenpalvelu@unioliitto.fi
puh. 020 741 29 60
arkisin kello 10-14

Pikalinkit

Yhteystiedot

Ajankohtaista

Säännöt

Tietosuojaseloste

Copyright © 2021 · Kickstart Pro on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään