RAHOITUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Palkat ja työsuhteen ehdot perustuvat rahoitusalan työehtosopimukseen (tes). Nousua työehtosopimusneuvotteluissa edustaa Ammattiliitto Pro. (linkki Ammattiliitto Pron työehtosopimussivulle)
Rahoitusalan yleissitova työehtosopimus 9.3.2023 – 28.2.2025
Kollektivavtal för finansieringsbranschen 9.3.2023 – 28.2.2025
Collective Agreement for the Financial Sector 9 March 2023 – 28 February 2025
Työehtosopimuksen solmivat työntekijöitä edustavat Ammattiliitto Pro, Ylemmät Toimihenkilöt YTN sekä työnantajia edusta Palvelualojen työnantajat Palta. Sopimus säätelee pankkien, rahoitus- ja korttiyhtiöiden ja eräiden rahoitusalaan liittyvien yritysten työehdot.
Rahoitusalan työehtosopimus löytyy alla olevasta linkistä. Sopimuksesta löytyvät palkankorotusten ajankohdat ja palkankorotusprosentit.
Aikaisemmat työehtosopimukset
Rahoitusalan yleissitova työehtosopimus 25.3.2022-29.2.2024
Finansieringsbranschens kollektivavtal 25.3.2022—29.2.2024
Rahoitusalan yleissitova työehtosopimus 31.3.2020-28.2.2022
Rahoitusalan yleissitova työehtosopimus 25.3.2018-31.1.2021
Rahoitusalan yleissitova työehtosopimus 1.12.2016-30.11.2017
JÄRJESTÄYTYMISASTE VAIKUTTAA TYÖEHTOSOPIMUKSEN EDUSTAVUUTEEN
Yleissitovalla työehtosopimuksella turvataan vähimmäisehdot.
Yleissitovan työehtosopimuksen perusidea on järjestäytymättömien työnantajien (yleensä pieniä yrityksiä) palveluksessa olevien työnteon vähimmäisehtojen turvaaminen. Työnantajaliittoon kuuluvat työnantajat ovat jäsenyytensä perusteella velvolliset noudattamaan alansa työehtosopimusta.
Velvollisuus noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta perustuu työsopimuslakiin. Sen mukaan työnantajan on noudatettava työsuhteissaan vähintään valtakunnallisen, kyseisellä alalla edustavana pidettävän, työehtosopimuksen määräyksiä.
Miksi järjestäytyminen on tärkeää
Työehtosopimus on edustava, jos sen piirissä on vähintään noin puolet (50 %) alan työntekijöistä.
Edustavuuden kannalta on siis suuri merkitys sillä, kuinka moni työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevista työntekijöistä on järjestäytynyt eli on jäsenenä työehtosopimuksen neuvottelevassa oman alan ammattiliitossaan ja siten normaalisitovuuden piirissä. Mikäli yrityksessä ei sovelleta mitään työehtosopimusta, jää työehdoista sopiminen yksittäisen työntekijän harteille.
Lautakunta päättää työehtosopimuksen edustavuuden
Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta päättää, onko sille toimitettu työehtosopimus työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla edustava.
Yleissitovia valtakunnallisia työehtosopimuksia on vahvistettu noin 180 kappaletta.
Lähtökohtaisesti työehtosopimuksen edustavuus selvitetään tilastotiedoilla. Edustavuuden arvioinnissa voidaan lisäksi käyttää kriteereinä asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuutta, alan yleistä järjestäytymisastetta puolin ja toisin sekä työehtosopimusten yleissitovuuden tavoitetta.
Työehtosopimuksilla on Suomessa merkitystä
Työehtosopimuksilla on Suomessa erittäin merkittävä rooli. Yli 90 prosenttiin palkansaajia sovelletaan valtakunnallista työ- tai virkaehtosopimusta joko työehtosopimuslakiin tai virkaehtosopimuslakeihin perustuvan normaalisitovuuden taikka työsopimuslakiin perustuvan yleissitovuuden perusteella. Normaalisitova työehtosopimus sitoo sopijaosapuolia ja sopimukseen myöhemmin yhtyneitä. Normaalisitovuusjärjestelmä on myös yleissitovuusmekanismin perustana.