Ammattiliitto Pro – Trade Union Pro
October 12, 2026
Tekoäly muuttaa työtehtäviä, osaamistarpeita ja työntekijöiden arkea. Eurooppalaisen ay-liikkeen viesti on selvä: työntekijöiden on päästävä vaikuttamaan muutokseen, ja työn laatua on parannettava sitovalla lainsäädännöllä.
ETUC Trade Union Forum kokosi keskiviikkona 30. syyskuuta Euroopan parlamenttiin työntekijöiden edustajia, luottamushenkilöitä, ay-aktiiveja ja päättäjiä eri puolilta Eurooppaa. Päivän viesti Euroopan komissiolle oli selkeä: tulevan Quality Jobs Act -lainsäädännön on aidosti parannettava työn laatua ja työntekijöiden asemaa. Eurooppa tarvitsee sitovaa sääntelyä – ei jälleen yhtä vapaaehtoisuuteen perustuvaa kehystä, jonka yritykset voivat halutessaan ohittaa.
Foorumissa kuultiin työntekijöiden kokemuksia ammatillisen järjestäytymisen vaikeuttamisesta, työehtosopimustoiminnan heikentymisestä, näennäisammattiliitoista, tehtaiden sulkemisista, vihreästä siirtymästä sekä tekoälyn ja algoritmisen johtamisen vaikutuksista työelämään.
Erityisen tärkeää oli, että Euroopan parlamentin jäsenet kuulivat näitä kokemuksia suoraan työntekijöiltä. Työelämän muutoksista ei voida päättää uskottavasti ilman niitä ihmisiä, joiden arkeen muutokset vaikuttavat.
Vihreä ja digitaalinen siirtymä onnistuvat vain, jos työntekijät ovat mukana
Minulla oli mahdollisuus osallistua foorumiin puhujana ja tuoda keskusteluun suomalaisen finanssialan näkökulmaa tekoälyn ja teknologisen kehityksen vaikutuksista työhön.
Teknologia tuo mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Algoritmista johtamista käytetään jo esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa, työn seurannassa ja suoritusten arvioinnissa. Siksi keskiöön nousevat oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys ja ihmisen mahdollisuus valvoa ja haastaa järjestelmien tekemiä ratkaisuja.
Keskustelua ei pidä aloittaa vasta, kun uusi järjestelmä on jo käytössä. Työnantajien ja työntekijöiden vuoropuhelun on käynnistyttävä ajoissa ja jatkuttava koko muutoksen ajan. Uudet teknologiat muuttavat työtehtäviä, osaamisvaatimuksia ja työoloja, joten työntekijät on otettava mukaan alusta lähtien.
Suomalaisella finanssialalla tästä on jo hyviä esimerkkejä
Ensimmäinen esimerkki on vakuutusalan työehtosopimus, jossa tekoäly on nostettu osaksi jatkuvaa työpaikkatason vuoropuhelua. Työnantajan tulee kertoa tekoälytyökalujen vaikutuksista työhön, osaamiseen, yksityisyyteen ja työhyvinvointiin. Koulutustarpeita tarkastellaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, ja työntekijöille on tarjottava mahdollisuus kouluttautua työajalla.
Toinen esimerkki on Ammattiliitto Pron ja Palvelualojen työnantajat PALTAn yhteistyö vuosina 2023–2025. Työssä selvitettiin tekoälyn vaikutuksia työhön ja osaamiseen sekä sitä, miten EU-tekoälyasetuksen periaatteet voidaan viedä käytäntöön työpaikoilla. Keskiössä ovat järjestelmän käyttötarkoituksen tunnistaminen, vaikutusten arviointi, koulutus, ihmisen tekemät tarkistukset sekä tulosten seuranta ja virheiden korjaaminen.
Kolmas esimerkki on Finanssiala ry:n Ajatustori, joka kokoaa yhteen työnantajia, oppilaitoksia sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä keskustelemaan tulevaisuuden osaamistarpeista, generatiivisesta tekoälystä ja työelämän muutoksesta. Lähtökohta on selkeä: tekoälyn tulee tukea ihmisen osaamista, ei korvata sitä.
Nämä ovat hyviä lähtökohtia. Lopulta ratkaisevaa on kuitenkin se, mitä työpaikoilla tapahtuu. Hyvät sopimusmääräykset, hankkeet ja seminaarit eivät riitä, jos ne eivät johda konkreettisiin toimintatapoihin ja avoimuuteen yrityksissä.
Työntekijällä pitää olla oikeus tietää ja mahdollisuus vaikuttaa
Kun yrityksessä otetaan käyttöön tekoälyjärjestelmä, työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oltava mahdollisuus tietää, miksi järjestelmä otetaan käyttöön, mitä sillä mitataan ja kuka sen toiminnasta vastaa.
Järjestelmän riskit on arvioitava, vaikutuksia seurattava ja haitalliseen käyttöön puututtava nopeasti. Työntekijät tarvitsevat selkeää tietoa, riittävää työajalla järjestettävää koulutusta ja mahdollisuuden kyseenalaistaa järjestelmien tekemiä ratkaisuja.
Vuoropuhelun on alettava ennen päätöksiä – ei vasta niiden jälkeen
Erityisen tärkeää on varmistaa, etteivät merkittävät työntekijöitä koskevat päätökset, kuten rekrytointi, uralla eteneminen, palkkaus tai suorituksen arviointi, jää kokonaan automatisoitujen järjestelmien varaan. Viimeinen sana pitää olla ihmisellä.
Henkilöstön edustajilla on tässä keskeinen rooli. Ammattiliitto Pro tukee luottamushenkilöitä muun muassa tekoälyn läpinäkyvyyteen, tietosuojaan, mahdollisiin vinoumiin, koulutukseen ja ihmisen suorittamaan valvontaan liittyvissä kysymyksissä. Näin teknologinen siirtymä voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti, avoimesti ja ihmisten ehdoilla.
Hyvä työelämä ei rakennu algoritmeista, vaan sopimuksista, luottamuksesta, vuoropuhelusta ja vastuullisista päätöksistä. Ja ennen kaikkea siitä, että ihmisellä säilyy oikeus tulla kuulluksi silloin, kun hänen työnsä ja tulevaisuutensa ovat muutoksessa.
Joanna Koskinen on Ammattiyhdistys Nousun puheenjohtaja ja henkilöstöedustaja Nordeassa. Hän toimii myös Ammattiliitto Pron rahoitusalan neuvottelukunnan puheenjohtajana ja on osallistunut aktiivisesti rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluihin sekä sopimuskauden aikaiseen työmarkkinatyöhön.
Joannan puhe EU-parlamentin keskustelutilaisuudessa
The Green and Digital Transition at Work: Preparing for Change and Involving Workers
I am a trade union representative with Trade Union Pro in Finland and a full-time unionist working in Nordea Bank. I also represent employees in financial-sector collective bargaining, one of the focus area being how new technologies affects work and employees, finance sector being hugely affected by the new technologies and AI.
Technology brings both hope and concern. Algorithmic management—using digital systems or AI to assign shifts, monitor work, assess performance or influence future opportunities—raises important questions about fairness, transparency and human oversight. Because technology develops quickly, employers and workers need early and continuous dialogue. New technologies can reshape tasks, skills and working conditions, so we must anticipate their effects and involve employees from the very beginning.
In Finland’s financial sector, collective bargaining has created practical ways to respond to AI and changes in work. Three examples show how employers and unions can strengthen dialogue, anticipate skills needs and introduce technology responsibly.
First, the Finnish insurance-sector agreement, signed in March 2025, makes AI part of continuous workplace dialogue. Employers must explain how tools affect work, skills, privacy and well-being, review training needs with shop stewards and give employees a real opportunity to train during working hours.
Second, from 2023 to 2025, Trade Union Pro and Service Sector Employers PALTA jointly examined how AI affects work and skills. Their draft guide turns the EU AI Act into workplace practice: identify the system and its purpose, assess its effects, agree on training and human checks, monitor outcomes and correct errors.
Third, Finance Finland’s Ideas Market brings together employers, educational institutions and employer and employee organisations to discuss future skills, generative AI and changes in working life. Its guiding principle is that AI should support human skills, not replace them.
What have we learned from this cooperation?
All of these examples are a good start, but the actual work happens in the companies. Even good provisions in the agreements or successful workshops and seminar are hollow unless they lead to genuine practical actions within companies.
A company must know why and how an AI system is introduced, what it measures and who is responsible. It must assess risks, monitor effects, stop harmful use and correct errors quickly.
Workers need clear information, paid training and a way to challenge errors. Dialogue must begin before decisions are made, and major decisions on hiring, promotion, pay or performance must remain under real human control.
Trade Union Pro gives union representatives practical guidance on transparency, data protection, bias, training and human oversight. Their role is essential in keeping the transition fair, open and centred on people.
The coming Quality Jobs Act should strengthen collective bargaining and set a common European standard: early dialogue, transparent and regulated algorithmic management, paid training, a fair appeal process and no fully automated key employment decisions.
AI can support better jobs and a fair transition only when unions and employees have a genuine voice and people have the final say. A good working life is built not by algorithms, but through collective bargaining, trust, dialogue and responsible decisions.
Thank you.
Lue juttu Linked-In – Ammattiliitto Pro
