• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen
Nousu

Nousu

Ammattiyhdistys Nousu

  • Etusivu
  • Jäsenedut ja palvelut
    • Tule mukaan!
    • Työehtosopimus
    • Palkkasivusto
    • Nuoret
    • Esimiehet ja asiantuntijat
    • Jäsenyys
  • Yhdistys
    • Nousu tutuksi
    • Säännöt
    • Strategia
    • Kansainvälinen toiminta
    • Lomakkeet
    • Tietosuojaseloste (Pro)
  • Jäsenuutiset
    • Ajankohtaista
  • Yhteystiedot
    • Linkit
    • Ota yhteyttä
    • Päivitä jäsentietosi
  • Kirjaudu Pro+
  • Generic selectors
    Exact matches only
    Search in title
    Search in content
    Post Type Selectors

Laura Kuparinen

19.11.2026 by Laura Kuparinen

Mielenterveysviikkoa vietetään 15.-22.11.26: hyvä työyhteisö on arjen tärkeä voimavara

Mielenterveyden viikko nostaa vuosittain esiin mielen hyvinvoinnin merkityksen yksilölle, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle. Vuonna 2026 teemana on OIKEUS PAREMPAAN, joka nostaa esiin mielenterveyspalveluijen yhdenvartaisuuden, sosiaaliturvan, työttömyyden sekä mielenterveysongelmiin liittyvän stigman vähentämisen.

Työelämässä mielenterveys ei ole vain henkilökohtainen asia, vaan siihen vaikuttavat myös työpaikan toimintatavat, vuorovaikutus ja johtaminen. Hyvä työyhteisö voi parhaimmillaan vahvistaa työssä jaksamista, lisätä työn iloa ja auttaa selviytymään myös kuormittavista tilanteista. 

Luottamus rakentaa hyvinvointia

Mielenterveyden edistämiseen ei tarvita aina suuria hankkeita tai monimutkaisia ohjelmia. Usein tärkeintä on se, millainen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Kun työntekijät voivat luottaa toisiinsa, pyytää apua tarvittaessa ja keskustella avoimesti myös haastavista asioista, työ kuormittaa vähemmän ja yhteistyö toimii paremmin. Myönteinen palaute, onnistumisten huomioiminen ja kokemus arvostuksesta vahvistavat mielen hyvinvointia työssä. 

Hyvä työyhteisö ei tarkoita sitä, että kaikki ovat aina samaa mieltä. Oleellista on, että erilaisia näkemyksiä voidaan käsitellä rakentavasti ja kunnioittavasti. Tällainen toimintakulttuuri lisää työn sujuvuutta ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Psykologinen turvallisuus antaa tilaa oppimiselle
Työturvallisuuskeskus korostaa psykologisen turvallisuuden merkitystä työyhteisöissä. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä ihmiset uskaltavat kysyä, kertoa mielipiteensä, myöntää virheensä ja olla omia itsejään ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Tällainen ilmapiiri tukee oppimista, kehittämistä ja työhyvinvointia. 

Toimivassa työyhteisössä tavoitteet ovat selkeitä, vastuut tiedossa ja vuorovaikutus avointa. Jokainen kokee olevansa tervetullut ja arvostettu yhteisön jäsen. Luottamus, oikeudenmukaisuus ja keskinäinen arvostus eivät synny itsestään, vaan niitä rakennetaan jokaisessa kohtaamisessa. 

Työn voimavarat suojaavat kuormitukselta
Työelämässä kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi kiire, epäselvät tavoitteet, jatkuvat muutokset ja puutteet tiedonkulussa. Työturvallisuuskeskuksen mukaan työn voimavarat voivat kuitenkin vähentää haitallisen kuormituksen vaikutuksia. Näitä voimavaroja ovat muun muassa arvostava vuorovaikutus, oikeudenmukainen johtaminen, työyhteisön tuki ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. 

Hyvä työyhteisö tunnistaa sekä kuormitustekijöitä että voimavaroja. Sen sijaan, että keskityttäisiin vain ongelmien ratkaisemiseen, voidaan vahvistaa niitä tekijöitä, jotka jo tukevat työssä jaksamista. Tämä hyödyttää sekä työntekijöitä että organisaatiota. 

Jokainen voi vaikuttaa
Työyhteisön hyvinvointi ei ole pelkästään johdon tai esihenkilöiden vastuulla
. Jokainen voi omalla toiminnallaan vahvistaa hyvää työilmapiiriä. Tervehtiminen, tiedon jakaminen, sovituista asioista huolehtiminen, avun tarjoaminen ja työkaverin onnistumisen huomaaminen ovat pieniä tekoja, joilla on suuri merkitys. 

Mielenterveyden viikko tarjoaa hyvän hetken myös pysähtyä pohtimaan, millaisia vahvuuksia omassa työyhteisössä jo on ja mitä voitaisiin tehdä vielä paremmin.
 Mielen hyvinvointia tukevat työpaikat rakentuvat yhdessä, askel kerrallaan.

Hyvä työyhteisö on enemmän kuin miellyttävä työpaikka. Se on tärkeä mielenterveyden voimavara, joka tukee työntekijöiden jaksamista, oppimista ja osallisuutta. Mielenterveyden viikon viesti on ajankohtainen vuoden jokaisena päivänä: avoimuus, arvostus, luottamus ja yhdessä tekeminen luovat perustan työelämälle, jossa ihmiset voivat hyvin ja onnistuvat yhdessä.

Hannele Häkkänen 
Päätyösuojeluvaltuutettu 
Nordea Bank Oyj

Lähteet:

·       MIELI ry: Hyvä työyhteisö vahvistaa mielenterveyttä. 

·       MIELI ry: Mielenterveyden edistäminen työssä. 

·       Työturvallisuuskeskus: Työyhteisö. 

·       Työturvallisuuskeskus: Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. 

·       Työturvallisuuskeskus: Psykososiaalinen kuormitus. 

Kategoriassa: Suomi, Uncategorized @fi Avainsanoilla: mielenterveysviikko

11.11.2026 by Laura Kuparinen

Muistutus: Museokorttietu Nousun jäsenille – tilauslinkki uutiskirjeessä!

Nousun tarjoama jäsenetu: Museokortti

Nousu tarjoaa jäsenilleen Museokorttiedun vuodelle 2027! Museokortilla pääset tutustumaan 360 museoon ympäri Suomen.

Museokortin tilauslinkki löytyy mm. Nousun 13.10.2026 lähetetystä uutiskirjeestä. Tarkistathan siis sähköpostisi, jos haluat hyödyntää jäsenedun!

Tee tilauksesi viimeistään 27.11.2026. Museokortit toimitetaan tilaajille sähköpostitse tilausajan päätyttyä.

Edun voi hyödyntää myös olemassa olevan Museokortin voimassaolon jatkamiseen.

Etu on henkilökohtainen ja tarkoitettu vain Nousun jäsenille. Tilaukset ja maksut hoidetaan Liveton palvelualustalla.

Lisätietoja: tiedotus(at)nousu.org

Kategoriassa: English, Suomi, Svenska Avainsanoilla: Jäsenetu

25.10.2026 by Laura Kuparinen

Svenska Träffen tog Nousumedlemmarna till Åland i början av sommaren – mod att tala svenska och nya vänner

I början av juni samlades 14 Nousumedlemmar från olika håll i Finland på Åland för den första Svenska Träffen. Veckoslutet bjöd på en möjlighet att öva svenska i trevligt sällskap, bekanta sig med skärgårdens historia och framför allt träffa kollegor från olika orter och arbetsuppgifter. För många blev det viktigaste med resan modet att använda svenska och känslan av att höra till gemenskapen.

Den finlandssvenska världen är så liten

När vi kom fram till Mariehamn och började gå mot hotellet bestämde vi oss för att ta en gruppbild med det anrika museifartyget Pommern i bakgrunden. Vi ställde upp oss fint och bad en kvinnlig turist ta bilder på oss.

Plötsligt kom ett gäng yngre pojkar förbi, ställde sig med i gruppen och ville vara med på bild. Och visst fick de det!

Det visade sig att deltagarna från Ekenäs kände igen pojkarna – de kom från samma stad.

Den finlandssvenska världen är så liten!

En länge planerad träff blev verklighet på Åland

Vi har under flera år pratat i Nousus styrelse om att vi skulle behöva ordna en träff för svenskspråkiga. Det finns material på svenska, men förhållandevis lite, och samtidigt ville vi erbjuda medlemmarna en möjlighet att använda och utveckla sina språkkunskaper.

Då Mikaela Asplund, som är medlem i Nousus styrelse, är svenskspråkig och samtidigt bor i Mariehamn, fanns alla förutsättningar för en Svenska Träffen på Åland.

Sagt och gjort! Mikaela planerade och arrangerade träffen som lockade 14 deltagare från olika håll i Finland.

De flesta deltagarna hade finska som modersmål, men redan i Åbo hamn fattade vi ett gemensamt beslut: under resan skulle vi prata svenska, var och en enligt sin egen kunskapsnivå.

Det viktigaste var inte perfekt grammatik, utan att våga prata.

Språkbadet började redan ombord

Under resan från Åbo till Mariehamn hölls ett informationstillfälle om aktuella frågor inom Nousu och Fackförbundet Pro. Nordeas vice huvudförtroendeman Anne Matero hade förberett ett bra material som vi diskuterade kring.

Vi åt ett fint skärgårdsbord ombord, handlade lite i taxfreebutiken och så kom vi fram till Mariehamn.

Hurtiga som alla deltagare var, promenerade vi till hotellet. En del gick lite omvägar och andra raka spåret.

Sedan hade vi några timmar på oss att göra vad vi ville. Någon hyrde cykel, vilket är ett bra alternativt transportmedel på Åland, någon besökte museum och en del gick runt i affärerna i Mariehamn.

På kvällen träffades vi för att lära känna varandra bättre innan vi gick och åt middag på restaurangbåten F. P. von Knorring.

Just de här informella stunderna blev särskilt minnesvärda för många.

– Det bästa var att få lära känna och nätverka med andra Nousumedlemmar. Det var trevligt att samlas på en terrass före middagen och prata i lugn och ro, berättade en av deltagarna.

På bilden till höger Mikaela Asplund och till vänster Anne Matero.

Ålands mångsidighet överraskade

På söndagen blev det en bussfärd från hotellet till Kastelholm och Bomarsund.

I bussen berättade Mikaela om åländsk historia, bakgrunden till att Åland är enspråkigt svenskt och lite intressanta fakta om invånarna på Åland.

Utflykten gav nya perspektiv på Åland, även för dem som hade besökt öarna tidigare.

– Ofta stannar man bara i Mariehamn när man besöker Åland, men det finns så mycket mer att se, konstaterade en deltagare.

För en annan var höjdpunkten att få bekanta sig med ruinerna av Bomarsunds fästning, medan flera särskilt uppskattade berättelserna och landskapen under bussturen.

Turen avslutades med en hisnande färd upp till Badhusberget i Mariehamn, där det finns en otroligt fin utsikt över hamnen.

Den svenskspråkiga miljön på Åland gav språkbadet en extra dimension. Deltagarna tyckte att det var lite exotiskt att vara i Finland, men samtidigt befinna sig på en plats där alla skyltar och all information var på svenska.

Bomarsunds
Kastelholm

Man vågade prata svenska, även när orden ibland försvann

En sak återkom i deltagarnas respons: i tryggt och uppmuntrande sällskap blev det snabbt lättare att våga prata svenska.

Alla använder inte svenska i sitt dagliga arbete, och för en del hade det gått lång tid sedan de senast förde ett samtal på svenska. Men det hindrade ingen från att delta.

– Min svenska är så svag att jag följde med just för språkbadets skull. I bekant och tryggt sällskap vågade jag öva. När jag inte hittade ett ord hjälpte en kompis till, berättade en av deltagarna.

En annan beskrev hur man klarade sig förvånansvärt bra även med skolsvenskan:

– Det var förstås tungt att använda svenska när hjärnan måste arbeta hela tiden. Men samtidigt var det aktiverande. Det var också uppfriskande att använda svenska som omväxling till all engelska.

Språkbadets positiva effekter stannade inte på Åland. En deltagare berättade att resan gav mod att senare använda svenska också under ett kundmöte via Teams.

Terhi från Kemi sammanfattade sin upplevelse så här:

– Redan från början var det klart att alla tog det här på allvar, men inte alltför allvarligt. Det var fantastiskt att märka hur vänligt och uppmuntrande kollegorna som kunde bättre svenska, hjälpte oss andra. Hälsningar till alla som peppade oss och tack för alla roliga stunder!

Det bästa var människorna och gemenskapen

Även om Ålands sevärdheter, den goda maten och det lyckade programmet fick mycket beröm, var det till slut människorna som gjorde det största intrycket.

Deltagarna kom från olika orter och arbetade med olika uppgifter, men det gemensamma språkbadet förde snabbt gruppen samman.

– Det mest överraskande och bästa var gemenskapen i gruppen. Trots att vi kom från olika delar av Finland och hade olika arbetsuppgifter fick vi många nya kompisar och vänner under resan, berättade en deltagare.

Också för Terhi var gemenskapen det som gjorde starkast intryck:

– Det allra bästa var ändå att få lära känna nya människor och känna att man hör till gruppen. Jag kommer säkert att återvända till Åland och nästa gång tar jag familjen med mig.

I responsen tackade deltagarna särskilt för den välplanerade träffen, det mångsidiga programmet och den avslappnade stämningen. Många upplevde att de fick ut mer av resan än de hade förväntat sig.

Fler Svenska Träffen-träffar önskas

Svenska Träffen visade att man inte behöver kunna perfekt svenska för att delta i ett gemensamt svenskspråkigt evenemang. Det räcker med att våga försöka, lyssna och vara med.

Resan gav nya bekantskaper, intressanta upplevelser och framför allt mod att använda svenska också i vardagen och arbetslivet.

Deltagarnas budskap inför framtiden var tydligt: fler liknande träffar behövs!

– Efter den första osäkerheten och nervositeten gick det förvånansvärt smidigt och naturligt att prata svenska. Jag rekommenderar absolut att följa med. Jag kunde själv gärna delta igen, också för att få öva min svenska på nytt.

Och som en av deltagarna konstaterade i sin respons:

– Ser redan fram emot nästa resa!

Text: Laura Kuparinen och Mikaela Asplund
Bilder: Deltagarna


Svenska Träffen vei nousulaiset alkukesän Ahvenanmaalle – rohkeutta ruotsin puhumiseen ja uusia ystäviä

Kesäkuun alussa 14 nousulaista eri puolilta Suomea kokoontui Ahvenanmaalle ensimmäiseen Svenska Träffen -tapahtumaan. Viikonloppu tarjosi mahdollisuuden harjoitella ruotsia rennossa seurassa, tutustua saariston historiaan ja ennen kaikkea kohdata kollegoita yli paikkakunta- ja työtehtävärajojen. Monelle matkan tärkeimmäksi anniksi nousi rohkeus käyttää ruotsia ja tunne siitä, että kuuluu porukkaan.

Suomenruotsalainen maailma on pieni

Kun nousulaiset saapuivat Maarianhaminaan ja kävelivät kohti hotellia, päätettiin ottaa yhteiskuva historiallisen Pommern-museolaivan edessä. Ryhmä asettui kuvaan ja pyysi paikalla ollutta turistia valokuvaajaksi.

Yhtäkkiä paikalle ilmestyi joukko nuoria poikia, jotka halusivat mukaan kuvaan. Mikäpä siinä – mukaan vain! Pian selvisi, että Tammisaaresta tulleet osallistujat tunnistivat pojat kotikaupungistaan.

Suomenruotsalainen maailma osoittautui jälleen kerran pieneksi!

Pitkään suunniteltu tapahtuma toteutui Ahvenanmaalla

Nousun hallituksessa oli jo usean vuoden ajan keskusteltu tarpeesta järjestää ruotsinkielinen tapaaminen. Ruotsinkielistä materiaalia on tarjolla, mutta suhteessa vähän ja samalla haluttiin tarjota jäsenille mahdollisuus käyttää ja kehittää kielitaitoaan.

Kun Nousun hallituksen jäsen Mikaela Asplund asuu Maarianhaminassa ja puhuu ruotsia äidinkielenään, olivat edellytykset Ahvenanmaalla järjestettävälle tapaamiselle erinomaiset. Mikaela tarttui toimeen ja suunnitteli tapahtuman, joka kokosi yhteen 14 osallistujaa eri puolilta Suomea.

Suurimman osan osallistujista äidinkieli oli suomi, mutta yhteinen päätös tehtiin jo Turun satamassa: matkan aikana puhutaan ruotsia, kukin omalla taitotasollaan.

Tärkeintä ei ollut täydellinen kielioppi, vaan uskallus puhua.

Kielikylpy alkoi jo laivalla

Matka Turusta Maarianhaminaan käynnistyi ajankohtaisilla Nousun ja Ammattiliitto Pron asioilla. Nordean varapääluottamusmies Anne Matero oli valmistellut keskustelun pohjaksi materiaalia, jonka äärellä käytiin vilkasta ajatustenvaihtoa.

Laivamatkaan mahtui myös herkullinen saaristolaispöytä ja hieman ostoksia ennen saapumista Maarianhaminaan.

Perillä osallistujat kävelivät hotellille, minkä jälkeen jokainen sai tutustua kaupunkiin omien kiinnostustensa mukaan. Osa vuokrasi polkupyörän, osa vieraili museoissa ja toiset tutustuivat Maarianhaminan kauppoihin ja nähtävyyksiin.

Illalla kokoonnuttiin yhteen tutustumaan paremmin toisiin ennen yhteistä illallista ravintolalaiva F. P. von Knorringilla.

Juuri nämä epäviralliset hetket jäivät monelle erityisen hyvin mieleen.

– Parasta oli tutustuminen ja verkostoituminen muihin nousulaisiin. Oli mukavaa käydä yhdessä ennen illallista terassilla ja jutella rauhassa, kuvaili eräs osallistuja.

Ahvenanmaa yllätti monipuolisuudellaan

Sunnuntaina ohjelmassa oli bussikierros, joka vei osallistujat Maarianhaminan ulkopuolelle Kastelholmaan ja Bomarsundiin.

Matkan aikana Mikaela kertoi Ahvenanmaan historiasta, ruotsinkielisestä erityisasemasta ja saariston elämästä. Retki avasi aivan uusia näkökulmia Ahvenanmaahan myös niille, jotka olivat vierailleet siellä aikaisemmin.

– Monesti Ahvenanmaalla käydessä jäädään vain Maarianhaminaan, vaikka nähtävää on todella paljon enemmän, totesi yksi osallistujista.

Toiselle matkan kohokohta oli tutustuminen Bomarsundin linnoituksen raunioihin, kun taas moni nosti erityisesti esiin bussikierroksen kiinnostavat tarinat ja maisemat.

Kierroksen loppupuolella bussi nousi Maarianhaminan Badhusbergetille, josta avautuivat upeat näkymät satamaan.

Ahvenanmaan ruotsinkielinen ympäristö tarjosi oman lisänsä kielikylpyyn. Oli kiinnostavaa huomata, kuinka Suomessa voi olla paikassa, jossa kyltit ja opasteet ovat ruotsiksi.

Ruotsia uskalsi puhua, vaikka sanat välillä katosivat

Osallistujien palautteissa toistui yksi asia: turvallisessa ja kannustavassa seurassa ruotsin puhumisen kynnys madaltui nopeasti.

Kaikille ruotsi ei ole päivittäinen työkieli, ja osalla edellisistä ruotsinkielisistä keskusteluista oli ehtinyt kulua aikaa. Se ei kuitenkaan estänyt osallistumista.

– Ruotsini on niin huono, että lähdin mukaan nimenomaan kielikylvyn vuoksi. Tutussa ja turvallisessa seurassa uskalsi harjoitella. Kun jokin sana oli hukassa, kaveri auttoi, kertoi yksi osallistujista.

Toinen kuvaili, kuinka kouluruotsillakin pärjäsi yllättävän hyvin:

– Ruotsin käyttäminen väsytti, kun aivojen piti olla koko ajan töissä. Toisaalta se myös aktivoi. Oli virkistävää käyttää välillä ruotsia jatkuvan englannin sijaan.

Kielikylvyn vaikutukset eivät jääneet pelkästään Ahvenanmaalle. Yksi osallistujista kertoi saaneensa matkasta rohkeutta käyttää ruotsia myöhemmin myös Teams-asiakastapaamisessa.

Kemistä mukaan lähtenyt Terhi kiteytti kokemuksensa näin:

– Alusta asti oli selvää, että kaikki olivat mukana tosissaan, mutta eivät sentään liian vakavissaan. Oli mahtavaa huomata, kuinka lempeästi ja kannustavasti ruotsia paremmin osaavat kollegat auttoivat meitä muita. Terveiset kaikille tsemppaajille ja kiitos hauskoista hetkistä!

Parasta olivat ihmiset ja yhdessäolo

Vaikka Ahvenanmaan nähtävyydet, hyvä ruoka ja onnistunut ohjelma keräsivät runsaasti kiitosta, kaikkein tärkeimmäksi nousivat lopulta ihmiset.

Osallistujat tulivat eri paikkakunnilta ja työskentelivät erilaisissa tehtävissä, mutta yhteinen kielikylpy yhdisti ryhmää nopeasti.

– Yllättävintä ja parasta oli ryhmän yhteisöllisyys. Vaikka tulimme eri puolilta Suomea ja erilaisista työtehtävistä, saimme matkasta monta uutta kaveria ja ystävää, eräs osallistuja kertoi.

Myös Terhille yhteisöllisyys jäi vahvimmin mieleen:

– Kaikkein parasta oli uusiin ihmisiin tutustuminen ja tunne siitä, että kuuluu porukkaan. Ahvenanmaalle palaan varmasti uudelleen ja otan seuraavalla kerralla perheenikin mukaan.

Palautteissa kiiteltiin erityisesti tapahtuman huolellista suunnittelua, monipuolista ohjelmaa ja rentoa ilmapiiriä. Moni koki saaneensa matkasta enemmän kuin oli osannut odottaa.

Lisää Svenska Träffen -tapaamisia toivotaan

Ensimmäinen Svenska Träffen osoitti, ettei yhteiseen ruotsinkieliseen tapahtumaan osallistuminen edellytä täydellistä kielitaitoa. Riittää, että uskaltaa kokeilla, kuunnella ja osallistua.

Matkalta jäi mukaan uusia tuttavuuksia, kiinnostavia kokemuksia ja ennen kaikkea rohkeutta käyttää ruotsia myös arjessa ja työelämässä.

Osallistujien viesti tulevaa ajatellen oli selvä: tällaisia tapahtumia kannattaa järjestää lisää.

– Ruotsin puhuminen alkoi pienen jännityksen jälkeen sujua yllättävän luontevasti. Suosittelen ehdottomasti lähtemään mukaan. Voisin itse osallistua uudelleen jo pelkästään kielitaidon harjoittelemisen vuoksi.

Ja kuten yksi osallistuja palautteessaan totesi:

– Seuraavaa reissua jo odotellessa!

Teksti: Laura Kuparinen ja Mikaela Asplund
Kuvat: Osallistujat


Kategoriassa: Suomi, Svenska Avainsanoilla: jäsentapahtuma

12.10.2026 by Laura Kuparinen

Linked-In blogi Joanna Koskinen: Tekoäly muuttaa työtä – työntekijöiden äänen on kuuluttava muutoksessa

Ammattiliitto Pro – Trade Union Pro

October 12, 2026

Tekoäly muuttaa työtehtäviä, osaamistarpeita ja työntekijöiden arkea. Eurooppalaisen ay-liikkeen viesti on selvä: työntekijöiden on päästävä vaikuttamaan muutokseen, ja työn laatua on parannettava sitovalla lainsäädännöllä.

ETUC Trade Union Forum kokosi keskiviikkona 30. syyskuuta Euroopan parlamenttiin työntekijöiden edustajia, luottamushenkilöitä, ay-aktiiveja ja päättäjiä eri puolilta Eurooppaa. Päivän viesti Euroopan komissiolle oli selkeä: tulevan Quality Jobs Act -lainsäädännön on aidosti parannettava työn laatua ja työntekijöiden asemaa. Eurooppa tarvitsee sitovaa sääntelyä – ei jälleen yhtä vapaaehtoisuuteen perustuvaa kehystä, jonka yritykset voivat halutessaan ohittaa.

Foorumissa kuultiin työntekijöiden kokemuksia ammatillisen järjestäytymisen vaikeuttamisesta, työehtosopimustoiminnan heikentymisestä, näennäisammattiliitoista, tehtaiden sulkemisista, vihreästä siirtymästä sekä tekoälyn ja algoritmisen johtamisen vaikutuksista työelämään.

Erityisen tärkeää oli, että Euroopan parlamentin jäsenet kuulivat näitä kokemuksia suoraan työntekijöiltä. Työelämän muutoksista ei voida päättää uskottavasti ilman niitä ihmisiä, joiden arkeen muutokset vaikuttavat.

Vihreä ja digitaalinen siirtymä onnistuvat vain, jos työntekijät ovat mukana

Minulla oli mahdollisuus osallistua foorumiin puhujana ja tuoda keskusteluun suomalaisen finanssialan näkökulmaa tekoälyn ja teknologisen kehityksen vaikutuksista työhön.

Teknologia tuo mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Algoritmista johtamista käytetään jo esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa, työn seurannassa ja suoritusten arvioinnissa. Siksi keskiöön nousevat oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys ja ihmisen mahdollisuus valvoa ja haastaa järjestelmien tekemiä ratkaisuja.

Keskustelua ei pidä aloittaa vasta, kun uusi järjestelmä on jo käytössä. Työnantajien ja työntekijöiden vuoropuhelun on käynnistyttävä ajoissa ja jatkuttava koko muutoksen ajan. Uudet teknologiat muuttavat työtehtäviä, osaamisvaatimuksia ja työoloja, joten työntekijät on otettava mukaan alusta lähtien.

Suomalaisella finanssialalla tästä on jo hyviä esimerkkejä

Ensimmäinen esimerkki on vakuutusalan työehtosopimus, jossa tekoäly on nostettu osaksi jatkuvaa työpaikkatason vuoropuhelua. Työnantajan tulee kertoa tekoälytyökalujen vaikutuksista työhön, osaamiseen, yksityisyyteen ja työhyvinvointiin. Koulutustarpeita tarkastellaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, ja työntekijöille on tarjottava mahdollisuus kouluttautua työajalla.

Toinen esimerkki on Ammattiliitto Pron ja Palvelualojen työnantajat PALTAn yhteistyö vuosina 2023–2025. Työssä selvitettiin tekoälyn vaikutuksia työhön ja osaamiseen sekä sitä, miten EU-tekoälyasetuksen periaatteet voidaan viedä käytäntöön työpaikoilla. Keskiössä ovat järjestelmän käyttötarkoituksen tunnistaminen, vaikutusten arviointi, koulutus, ihmisen tekemät tarkistukset sekä tulosten seuranta ja virheiden korjaaminen.

Kolmas esimerkki on Finanssiala ry:n Ajatustori, joka kokoaa yhteen työnantajia, oppilaitoksia sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä keskustelemaan tulevaisuuden osaamistarpeista, generatiivisesta tekoälystä ja työelämän muutoksesta. Lähtökohta on selkeä: tekoälyn tulee tukea ihmisen osaamista, ei korvata sitä.

Nämä ovat hyviä lähtökohtia. Lopulta ratkaisevaa on kuitenkin se, mitä työpaikoilla tapahtuu. Hyvät sopimusmääräykset, hankkeet ja seminaarit eivät riitä, jos ne eivät johda konkreettisiin toimintatapoihin ja avoimuuteen yrityksissä.

Työntekijällä pitää olla oikeus tietää ja mahdollisuus vaikuttaa

Kun yrityksessä otetaan käyttöön tekoälyjärjestelmä, työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oltava mahdollisuus tietää, miksi järjestelmä otetaan käyttöön, mitä sillä mitataan ja kuka sen toiminnasta vastaa.

Järjestelmän riskit on arvioitava, vaikutuksia seurattava ja haitalliseen käyttöön puututtava nopeasti. Työntekijät tarvitsevat selkeää tietoa, riittävää työajalla järjestettävää koulutusta ja mahdollisuuden kyseenalaistaa järjestelmien tekemiä ratkaisuja.

Vuoropuhelun on alettava ennen päätöksiä – ei vasta niiden jälkeen

Erityisen tärkeää on varmistaa, etteivät merkittävät työntekijöitä koskevat päätökset, kuten rekrytointi, uralla eteneminen, palkkaus tai suorituksen arviointi, jää kokonaan automatisoitujen järjestelmien varaan. Viimeinen sana pitää olla ihmisellä.

Henkilöstön edustajilla on tässä keskeinen rooli. Ammattiliitto Pro tukee luottamushenkilöitä muun muassa tekoälyn läpinäkyvyyteen, tietosuojaan, mahdollisiin vinoumiin, koulutukseen ja ihmisen suorittamaan valvontaan liittyvissä kysymyksissä. Näin teknologinen siirtymä voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti, avoimesti ja ihmisten ehdoilla.

Hyvä työelämä ei rakennu algoritmeista, vaan sopimuksista, luottamuksesta, vuoropuhelusta ja vastuullisista päätöksistä. Ja ennen kaikkea siitä, että ihmisellä säilyy oikeus tulla kuulluksi silloin, kun hänen työnsä ja tulevaisuutensa ovat muutoksessa.

Joanna Koskinen on Ammattiyhdistys Nousun puheenjohtaja ja henkilöstöedustaja Nordeassa. Hän toimii myös Ammattiliitto Pron rahoitusalan neuvottelukunnan puheenjohtajana ja on osallistunut aktiivisesti rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluihin sekä sopimuskauden aikaiseen työmarkkinatyöhön.


Joannan puhe EU-parlamentin keskustelutilaisuudessa

The Green and Digital Transition at Work: Preparing for Change and Involving Workers

I am a trade union representative with Trade Union Pro in Finland and a full-time unionist working in Nordea Bank. I also represent employees in financial-sector collective bargaining, one of the focus area being how new technologies affects work and employees,  finance sector being hugely affected by the new technologies and AI.

Technology brings both hope and concern. Algorithmic management—using digital systems or AI to assign shifts, monitor work, assess performance or influence  future opportunities—raises important questions about fairness, transparency and human oversight. Because technology develops quickly, employers and workers need early and continuous dialogue. New technologies can reshape tasks, skills and working conditions, so we must anticipate their effects and involve employees from the very beginning.

In Finland’s financial sector, collective bargaining has created practical ways to respond to AI and changes in work. Three examples show how employers and unions can strengthen dialogue, anticipate skills needs and introduce technology responsibly.

First, the Finnish insurance-sector agreement, signed in March 2025, makes AI part of continuous workplace dialogue. Employers must explain how tools affect work, skills, privacy and well-being, review training needs with shop stewards and give employees a real opportunity to train during working hours.

Second, from 2023 to 2025, Trade Union Pro and Service Sector Employers PALTA jointly examined how AI affects work and skills. Their draft guide turns the EU AI Act into workplace practice: identify the system and its purpose, assess its effects, agree on training and human checks, monitor outcomes and correct errors.

Third, Finance Finland’s Ideas Market brings together employers, educational institutions and employer and employee organisations to discuss future skills, generative AI and changes in working life. Its guiding principle is that AI should support human skills, not replace them.

What have we learned from this cooperation?

All of these examples are a good start, but the actual work happens in the companies. Even good provisions in the agreements or successful workshops and seminar are hollow unless they lead to genuine practical actions within companies.

A company must know why and how an AI system is introduced, what it measures and who is responsible. It must assess risks, monitor effects, stop harmful use and correct errors quickly.

Workers need clear information, paid training and a way to challenge errors. Dialogue must begin before decisions are made, and major decisions on hiring, promotion, pay or performance must remain under real human control.

Trade Union Pro gives union representatives practical guidance on transparency, data protection, bias, training and human oversight. Their role is essential in keeping the transition fair, open and centred on people.

The coming Quality Jobs Act should strengthen collective bargaining and set a common European standard: early dialogue, transparent and regulated algorithmic management, paid training, a fair appeal process and no fully automated key employment decisions.

AI can support better jobs and a fair transition only when unions and employees have a genuine voice and people have the final say. A good working life is built not by algorithms, but through collective bargaining, trust, dialogue and responsible decisions.

Thank you.

Lue juttu Linked-In – Ammattiliitto Pro

Kategoriassa: English, Suomi, Uncategorized @fi Avainsanoilla: blogi

23.9.2026 by Laura Kuparinen

Ilmoitus edustajiston syyskokouksesta

Ammattiyhdistys Nousu ry:n edustajiston sääntömääräinen syyskokous pidetään 26.11.2026.

Paikka: Scandic Pasila, Maistraatinpolku 3, 00240 Helsinki

Edustajiston kutsuu koolle hallitus. Hallituksen on tiedotettava edustajiston varsinaisesta edustajiston kokouksesta edustajiston jäsenille, varajäsenille ja tilintarkastajille vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta. Kutsu edustajiston varsinaiseen kokoukseen esityslistoineen lähetetään joko kirjeellä tai sähköpostitse edustajiston jäsenille ja tilintarkastajille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta.

Kokouksessa päätetään palkkioista, muista kompensaatioista ja matkakustannusten korvausten perusteista, käsitellään hallituksen laatima toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle ja päätetään sen hyväksymisestä, vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavalle vuodelle ja käsitellään muut esityslistassa mainitut asiat.

Kokoukseen osallistuu edustajiston varsinainen jäsen. Hänen ollessaan estynyt kokoukseen osallistuu hänen henkilökohtainen varajäsenensä.

Ammattiyhdistys Nousu ry
Hallitus

Kategoriassa: Suomi, Uutiset Avainsanoilla: edustajisto

17.3.2026 by Laura Kuparinen

Nordean 2030 strategia vaikuttaa jopa 1.500 työntekijään

Nordea kertoi 17.3.2026 julkaisemassaan pörssitiedotteessa käynnistävänsä uudelleenjärjestelyjä osana 2030 strategiansa toteutusta. Muutokset liittyvät erityisesti henkilöstörakenteeseen ja niiden arvioidaan vaikuttavan noin 1 500 työntekijään vuosina 2026–2027.

Ammattiyhdistys Nousu on huolissaan muutosten nopeasta aikataulusta sekä henkilöstön jaksamisesta ja mahdollisuuksista kehittyä uusiin tehtäviin. Nousu korostaa, että osaamisen kehittämiseen on varattava riittävästi aikaa työajalla ja että muutokset on toteutettava avoimessa vuoropuhelussa henkilöstön kanssa.

👉 Lue koko uutinen kirjautumalla ProPlussaan.

Kategoriassa: Suomi Avainsanoilla: muutosneuvottelut

  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Footer

Seuraa sosiaalisessa mediassa:

  • Facebook
  • Instagram
  • YouTube

Ammattiyhdistys Nousu Ry

Työpajankatu 13 A,
c/o Ammattiliitto Pro
00580 Helsinki
y-tunnus 1763109-5

Jäsenpalvelut

Jäsenasioista Sinua auttavat:

jasenasiat@proliitto.fi
puh. 09 1727 3440
arkisin kello 9-14

Pikalinkit

Yhteystiedot

Ajankohtaista

Säännöt

Tietosuojaseloste

Copyright © 2026 · Kickstart Pro on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään