Mielenterveyden viikko nostaa vuosittain esiin mielen hyvinvoinnin merkityksen yksilölle, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle. Vuonna 2026 teemana on OIKEUS PAREMPAAN, joka nostaa esiin mielenterveyspalveluijen yhdenvartaisuuden, sosiaaliturvan, työttömyyden sekä mielenterveysongelmiin liittyvän stigman vähentämisen.
Työelämässä mielenterveys ei ole vain henkilökohtainen asia, vaan siihen vaikuttavat myös työpaikan toimintatavat, vuorovaikutus ja johtaminen. Hyvä työyhteisö voi parhaimmillaan vahvistaa työssä jaksamista, lisätä työn iloa ja auttaa selviytymään myös kuormittavista tilanteista.
Luottamus rakentaa hyvinvointia
Mielenterveyden edistämiseen ei tarvita aina suuria hankkeita tai monimutkaisia ohjelmia. Usein tärkeintä on se, millainen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Kun työntekijät voivat luottaa toisiinsa, pyytää apua tarvittaessa ja keskustella avoimesti myös haastavista asioista, työ kuormittaa vähemmän ja yhteistyö toimii paremmin. Myönteinen palaute, onnistumisten huomioiminen ja kokemus arvostuksesta vahvistavat mielen hyvinvointia työssä.
Hyvä työyhteisö ei tarkoita sitä, että kaikki ovat aina samaa mieltä. Oleellista on, että erilaisia näkemyksiä voidaan käsitellä rakentavasti ja kunnioittavasti. Tällainen toimintakulttuuri lisää työn sujuvuutta ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Psykologinen turvallisuus antaa tilaa oppimiselle
Työturvallisuuskeskus korostaa psykologisen turvallisuuden merkitystä työyhteisöissä. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä ihmiset uskaltavat kysyä, kertoa mielipiteensä, myöntää virheensä ja olla omia itsejään ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Tällainen ilmapiiri tukee oppimista, kehittämistä ja työhyvinvointia.
Toimivassa työyhteisössä tavoitteet ovat selkeitä, vastuut tiedossa ja vuorovaikutus avointa. Jokainen kokee olevansa tervetullut ja arvostettu yhteisön jäsen. Luottamus, oikeudenmukaisuus ja keskinäinen arvostus eivät synny itsestään, vaan niitä rakennetaan jokaisessa kohtaamisessa.
Työn voimavarat suojaavat kuormitukselta
Työelämässä kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi kiire, epäselvät tavoitteet, jatkuvat muutokset ja puutteet tiedonkulussa. Työturvallisuuskeskuksen mukaan työn voimavarat voivat kuitenkin vähentää haitallisen kuormituksen vaikutuksia. Näitä voimavaroja ovat muun muassa arvostava vuorovaikutus, oikeudenmukainen johtaminen, työyhteisön tuki ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.
Hyvä työyhteisö tunnistaa sekä kuormitustekijöitä että voimavaroja. Sen sijaan, että keskityttäisiin vain ongelmien ratkaisemiseen, voidaan vahvistaa niitä tekijöitä, jotka jo tukevat työssä jaksamista. Tämä hyödyttää sekä työntekijöitä että organisaatiota.
Jokainen voi vaikuttaa
Työyhteisön hyvinvointi ei ole pelkästään johdon tai esihenkilöiden vastuulla. Jokainen voi omalla toiminnallaan vahvistaa hyvää työilmapiiriä. Tervehtiminen, tiedon jakaminen, sovituista asioista huolehtiminen, avun tarjoaminen ja työkaverin onnistumisen huomaaminen ovat pieniä tekoja, joilla on suuri merkitys.
Mielenterveyden viikko tarjoaa hyvän hetken myös pysähtyä pohtimaan, millaisia vahvuuksia omassa työyhteisössä jo on ja mitä voitaisiin tehdä vielä paremmin. Mielen hyvinvointia tukevat työpaikat rakentuvat yhdessä, askel kerrallaan.
Hyvä työyhteisö on enemmän kuin miellyttävä työpaikka. Se on tärkeä mielenterveyden voimavara, joka tukee työntekijöiden jaksamista, oppimista ja osallisuutta. Mielenterveyden viikon viesti on ajankohtainen vuoden jokaisena päivänä: avoimuus, arvostus, luottamus ja yhdessä tekeminen luovat perustan työelämälle, jossa ihmiset voivat hyvin ja onnistuvat yhdessä.

Hannele Häkkänen
Päätyösuojeluvaltuutettu
Nordea Bank Oyj

