I början av juni samlades 14 Nousumedlemmar från olika håll i Finland på Åland för den första Svenska Träffen. Veckoslutet bjöd på en möjlighet att öva svenska i trevligt sällskap, bekanta sig med skärgårdens historia och framför allt träffa kollegor från olika orter och arbetsuppgifter. För många blev det viktigaste med resan modet att använda svenska och känslan av att höra till gemenskapen.
Den finlandssvenska världen är så liten
När vi kom fram till Mariehamn och började gå mot hotellet bestämde vi oss för att ta en gruppbild med det anrika museifartyget Pommern i bakgrunden. Vi ställde upp oss fint och bad en kvinnlig turist ta bilder på oss.
Plötsligt kom ett gäng yngre pojkar förbi, ställde sig med i gruppen och ville vara med på bild. Och visst fick de det!
Det visade sig att deltagarna från Ekenäs kände igen pojkarna – de kom från samma stad.
Den finlandssvenska världen är så liten!
En länge planerad träff blev verklighet på Åland
Vi har under flera år pratat i Nousus styrelse om att vi skulle behöva ordna en träff för svenskspråkiga. Det finns material på svenska, men förhållandevis lite, och samtidigt ville vi erbjuda medlemmarna en möjlighet att använda och utveckla sina språkkunskaper.
Då Mikaela Asplund, som är medlem i Nousus styrelse, är svenskspråkig och samtidigt bor i Mariehamn, fanns alla förutsättningar för en Svenska Träffen på Åland.
Sagt och gjort! Mikaela planerade och arrangerade träffen som lockade 14 deltagare från olika håll i Finland.
De flesta deltagarna hade finska som modersmål, men redan i Åbo hamn fattade vi ett gemensamt beslut: under resan skulle vi prata svenska, var och en enligt sin egen kunskapsnivå.
Det viktigaste var inte perfekt grammatik, utan att våga prata.
Språkbadet började redan ombord
Under resan från Åbo till Mariehamn hölls ett informationstillfälle om aktuella frågor inom Nousu och Fackförbundet Pro. Nordeas vice huvudförtroendeman Anne Matero hade förberett ett bra material som vi diskuterade kring.
Vi åt ett fint skärgårdsbord ombord, handlade lite i taxfreebutiken och så kom vi fram till Mariehamn.
Hurtiga som alla deltagare var, promenerade vi till hotellet. En del gick lite omvägar och andra raka spåret.
Sedan hade vi några timmar på oss att göra vad vi ville. Någon hyrde cykel, vilket är ett bra alternativt transportmedel på Åland, någon besökte museum och en del gick runt i affärerna i Mariehamn.
På kvällen träffades vi för att lära känna varandra bättre innan vi gick och åt middag på restaurangbåten F. P. von Knorring.
Just de här informella stunderna blev särskilt minnesvärda för många.
– Det bästa var att få lära känna och nätverka med andra Nousumedlemmar. Det var trevligt att samlas på en terrass före middagen och prata i lugn och ro, berättade en av deltagarna.
Ålands mångsidighet överraskade
På söndagen blev det en bussfärd från hotellet till Kastelholm och Bomarsund.
I bussen berättade Mikaela om åländsk historia, bakgrunden till att Åland är enspråkigt svenskt och lite intressanta fakta om invånarna på Åland.
Utflykten gav nya perspektiv på Åland, även för dem som hade besökt öarna tidigare.
– Ofta stannar man bara i Mariehamn när man besöker Åland, men det finns så mycket mer att se, konstaterade en deltagare.
För en annan var höjdpunkten att få bekanta sig med ruinerna av Bomarsunds fästning, medan flera särskilt uppskattade berättelserna och landskapen under bussturen.
Turen avslutades med en hisnande färd upp till Badhusberget i Mariehamn, där det finns en otroligt fin utsikt över hamnen.
Den svenskspråkiga miljön på Åland gav språkbadet en extra dimension. Deltagarna tyckte att det var lite exotiskt att vara i Finland, men samtidigt befinna sig på en plats där alla skyltar och all information var på svenska.
Man vågade prata svenska, även när orden ibland försvann
En sak återkom i deltagarnas respons: i tryggt och uppmuntrande sällskap blev det snabbt lättare att våga prata svenska.
Alla använder inte svenska i sitt dagliga arbete, och för en del hade det gått lång tid sedan de senast förde ett samtal på svenska. Men det hindrade ingen från att delta.
– Min svenska är så svag att jag följde med just för språkbadets skull. I bekant och tryggt sällskap vågade jag öva. När jag inte hittade ett ord hjälpte en kompis till, berättade en av deltagarna.
En annan beskrev hur man klarade sig förvånansvärt bra även med skolsvenskan:
– Det var förstås tungt att använda svenska när hjärnan måste arbeta hela tiden. Men samtidigt var det aktiverande. Det var också uppfriskande att använda svenska som omväxling till all engelska.
Språkbadets positiva effekter stannade inte på Åland. En deltagare berättade att resan gav mod att senare använda svenska också under ett kundmöte via Teams.
Terhi från Kemi sammanfattade sin upplevelse så här:
– Redan från början var det klart att alla tog det här på allvar, men inte alltför allvarligt. Det var fantastiskt att märka hur vänligt och uppmuntrande kollegorna som kunde bättre svenska, hjälpte oss andra. Hälsningar till alla som peppade oss och tack för alla roliga stunder!
Det bästa var människorna och gemenskapen
Även om Ålands sevärdheter, den goda maten och det lyckade programmet fick mycket beröm, var det till slut människorna som gjorde det största intrycket.
Deltagarna kom från olika orter och arbetade med olika uppgifter, men det gemensamma språkbadet förde snabbt gruppen samman.
– Det mest överraskande och bästa var gemenskapen i gruppen. Trots att vi kom från olika delar av Finland och hade olika arbetsuppgifter fick vi många nya kompisar och vänner under resan, berättade en deltagare.
Också för Terhi var gemenskapen det som gjorde starkast intryck:
– Det allra bästa var ändå att få lära känna nya människor och känna att man hör till gruppen. Jag kommer säkert att återvända till Åland och nästa gång tar jag familjen med mig.
I responsen tackade deltagarna särskilt för den välplanerade träffen, det mångsidiga programmet och den avslappnade stämningen. Många upplevde att de fick ut mer av resan än de hade förväntat sig.
Fler Svenska Träffen-träffar önskas
Svenska Träffen visade att man inte behöver kunna perfekt svenska för att delta i ett gemensamt svenskspråkigt evenemang. Det räcker med att våga försöka, lyssna och vara med.
Resan gav nya bekantskaper, intressanta upplevelser och framför allt mod att använda svenska också i vardagen och arbetslivet.
Deltagarnas budskap inför framtiden var tydligt: fler liknande träffar behövs!
– Efter den första osäkerheten och nervositeten gick det förvånansvärt smidigt och naturligt att prata svenska. Jag rekommenderar absolut att följa med. Jag kunde själv gärna delta igen, också för att få öva min svenska på nytt.
Och som en av deltagarna konstaterade i sin respons:
– Ser redan fram emot nästa resa!
Text: Laura Kuparinen och Mikaela Asplund
Bilder: Deltagarna
Svenska Träffen vei nousulaiset alkukesän Ahvenanmaalle – rohkeutta ruotsin puhumiseen ja uusia ystäviä
Kesäkuun alussa 14 nousulaista eri puolilta Suomea kokoontui Ahvenanmaalle ensimmäiseen Svenska Träffen -tapahtumaan. Viikonloppu tarjosi mahdollisuuden harjoitella ruotsia rennossa seurassa, tutustua saariston historiaan ja ennen kaikkea kohdata kollegoita yli paikkakunta- ja työtehtävärajojen. Monelle matkan tärkeimmäksi anniksi nousi rohkeus käyttää ruotsia ja tunne siitä, että kuuluu porukkaan.
Suomenruotsalainen maailma on pieni
Kun nousulaiset saapuivat Maarianhaminaan ja kävelivät kohti hotellia, päätettiin ottaa yhteiskuva historiallisen Pommern-museolaivan edessä. Ryhmä asettui kuvaan ja pyysi paikalla ollutta turistia valokuvaajaksi.
Yhtäkkiä paikalle ilmestyi joukko nuoria poikia, jotka halusivat mukaan kuvaan. Mikäpä siinä – mukaan vain! Pian selvisi, että Tammisaaresta tulleet osallistujat tunnistivat pojat kotikaupungistaan.
Suomenruotsalainen maailma osoittautui jälleen kerran pieneksi!
Pitkään suunniteltu tapahtuma toteutui Ahvenanmaalla
Nousun hallituksessa oli jo usean vuoden ajan keskusteltu tarpeesta järjestää ruotsinkielinen tapaaminen. Ruotsinkielistä materiaalia on tarjolla, mutta suhteessa vähän ja samalla haluttiin tarjota jäsenille mahdollisuus käyttää ja kehittää kielitaitoaan.
Kun Nousun hallituksen jäsen Mikaela Asplund asuu Maarianhaminassa ja puhuu ruotsia äidinkielenään, olivat edellytykset Ahvenanmaalla järjestettävälle tapaamiselle erinomaiset. Mikaela tarttui toimeen ja suunnitteli tapahtuman, joka kokosi yhteen 14 osallistujaa eri puolilta Suomea.
Suurimman osan osallistujista äidinkieli oli suomi, mutta yhteinen päätös tehtiin jo Turun satamassa: matkan aikana puhutaan ruotsia, kukin omalla taitotasollaan.
Tärkeintä ei ollut täydellinen kielioppi, vaan uskallus puhua.
Kielikylpy alkoi jo laivalla
Matka Turusta Maarianhaminaan käynnistyi ajankohtaisilla Nousun ja Ammattiliitto Pron asioilla. Nordean varapääluottamusmies Anne Matero oli valmistellut keskustelun pohjaksi materiaalia, jonka äärellä käytiin vilkasta ajatustenvaihtoa.
Laivamatkaan mahtui myös herkullinen saaristolaispöytä ja hieman ostoksia ennen saapumista Maarianhaminaan.
Perillä osallistujat kävelivät hotellille, minkä jälkeen jokainen sai tutustua kaupunkiin omien kiinnostustensa mukaan. Osa vuokrasi polkupyörän, osa vieraili museoissa ja toiset tutustuivat Maarianhaminan kauppoihin ja nähtävyyksiin.
Illalla kokoonnuttiin yhteen tutustumaan paremmin toisiin ennen yhteistä illallista ravintolalaiva F. P. von Knorringilla.
Juuri nämä epäviralliset hetket jäivät monelle erityisen hyvin mieleen.
– Parasta oli tutustuminen ja verkostoituminen muihin nousulaisiin. Oli mukavaa käydä yhdessä ennen illallista terassilla ja jutella rauhassa, kuvaili eräs osallistuja.
Ahvenanmaa yllätti monipuolisuudellaan
Sunnuntaina ohjelmassa oli bussikierros, joka vei osallistujat Maarianhaminan ulkopuolelle Kastelholmaan ja Bomarsundiin.
Matkan aikana Mikaela kertoi Ahvenanmaan historiasta, ruotsinkielisestä erityisasemasta ja saariston elämästä. Retki avasi aivan uusia näkökulmia Ahvenanmaahan myös niille, jotka olivat vierailleet siellä aikaisemmin.
– Monesti Ahvenanmaalla käydessä jäädään vain Maarianhaminaan, vaikka nähtävää on todella paljon enemmän, totesi yksi osallistujista.
Toiselle matkan kohokohta oli tutustuminen Bomarsundin linnoituksen raunioihin, kun taas moni nosti erityisesti esiin bussikierroksen kiinnostavat tarinat ja maisemat.
Kierroksen loppupuolella bussi nousi Maarianhaminan Badhusbergetille, josta avautuivat upeat näkymät satamaan.
Ahvenanmaan ruotsinkielinen ympäristö tarjosi oman lisänsä kielikylpyyn. Oli kiinnostavaa huomata, kuinka Suomessa voi olla paikassa, jossa kyltit ja opasteet ovat ruotsiksi.
Ruotsia uskalsi puhua, vaikka sanat välillä katosivat
Osallistujien palautteissa toistui yksi asia: turvallisessa ja kannustavassa seurassa ruotsin puhumisen kynnys madaltui nopeasti.
Kaikille ruotsi ei ole päivittäinen työkieli, ja osalla edellisistä ruotsinkielisistä keskusteluista oli ehtinyt kulua aikaa. Se ei kuitenkaan estänyt osallistumista.
– Ruotsini on niin huono, että lähdin mukaan nimenomaan kielikylvyn vuoksi. Tutussa ja turvallisessa seurassa uskalsi harjoitella. Kun jokin sana oli hukassa, kaveri auttoi, kertoi yksi osallistujista.
Toinen kuvaili, kuinka kouluruotsillakin pärjäsi yllättävän hyvin:
– Ruotsin käyttäminen väsytti, kun aivojen piti olla koko ajan töissä. Toisaalta se myös aktivoi. Oli virkistävää käyttää välillä ruotsia jatkuvan englannin sijaan.
Kielikylvyn vaikutukset eivät jääneet pelkästään Ahvenanmaalle. Yksi osallistujista kertoi saaneensa matkasta rohkeutta käyttää ruotsia myöhemmin myös Teams-asiakastapaamisessa.
Kemistä mukaan lähtenyt Terhi kiteytti kokemuksensa näin:
– Alusta asti oli selvää, että kaikki olivat mukana tosissaan, mutta eivät sentään liian vakavissaan. Oli mahtavaa huomata, kuinka lempeästi ja kannustavasti ruotsia paremmin osaavat kollegat auttoivat meitä muita. Terveiset kaikille tsemppaajille ja kiitos hauskoista hetkistä!
Parasta olivat ihmiset ja yhdessäolo
Vaikka Ahvenanmaan nähtävyydet, hyvä ruoka ja onnistunut ohjelma keräsivät runsaasti kiitosta, kaikkein tärkeimmäksi nousivat lopulta ihmiset.
Osallistujat tulivat eri paikkakunnilta ja työskentelivät erilaisissa tehtävissä, mutta yhteinen kielikylpy yhdisti ryhmää nopeasti.
– Yllättävintä ja parasta oli ryhmän yhteisöllisyys. Vaikka tulimme eri puolilta Suomea ja erilaisista työtehtävistä, saimme matkasta monta uutta kaveria ja ystävää, eräs osallistuja kertoi.
Myös Terhille yhteisöllisyys jäi vahvimmin mieleen:
– Kaikkein parasta oli uusiin ihmisiin tutustuminen ja tunne siitä, että kuuluu porukkaan. Ahvenanmaalle palaan varmasti uudelleen ja otan seuraavalla kerralla perheenikin mukaan.
Palautteissa kiiteltiin erityisesti tapahtuman huolellista suunnittelua, monipuolista ohjelmaa ja rentoa ilmapiiriä. Moni koki saaneensa matkasta enemmän kuin oli osannut odottaa.
Lisää Svenska Träffen -tapaamisia toivotaan
Ensimmäinen Svenska Träffen osoitti, ettei yhteiseen ruotsinkieliseen tapahtumaan osallistuminen edellytä täydellistä kielitaitoa. Riittää, että uskaltaa kokeilla, kuunnella ja osallistua.
Matkalta jäi mukaan uusia tuttavuuksia, kiinnostavia kokemuksia ja ennen kaikkea rohkeutta käyttää ruotsia myös arjessa ja työelämässä.
Osallistujien viesti tulevaa ajatellen oli selvä: tällaisia tapahtumia kannattaa järjestää lisää.
– Ruotsin puhuminen alkoi pienen jännityksen jälkeen sujua yllättävän luontevasti. Suosittelen ehdottomasti lähtemään mukaan. Voisin itse osallistua uudelleen jo pelkästään kielitaidon harjoittelemisen vuoksi.
Ja kuten yksi osallistuja palautteessaan totesi:
– Seuraavaa reissua jo odotellessa!
Teksti: Laura Kuparinen ja Mikaela Asplund
Kuvat: Osallistujat
