Nousu

Ammattiyhdistys Nousu

admin

by

Henkilöstön vähennykset

Vuoden alusta alkaen Nordea on kuukausittain käynnistänyt keskitetyissä yksiköissä vaikeutettuja yhteistoimintaneuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. Kaikissa hankkeissa tavoitteena on kustannussäästöt siirtämällä työtä halvempien työvoimakustannusten maihin tai uudelleenorganisoimalla yksiköitä. Maaliskuussa saatiin päätökseen yhdeksän tammikuussa aloitettua neuvottelua. Niiden mukaan työ loppuisi 38 henkilöltä. Samalla käynnistettiin jälleen kaksi uutta vähennyshanketta, tällä kertaa 18 työpaikan vähentämiseksi 89 henkilön joukosta. Huhtikuun esitykset jatkuivat samalla linjalla, kaksi uutta neuvotteluesitystä yhteensä 23 työpaikan vähentämiseksi 80 henkilön kohderyhmästä. Lisäksi yksi neuvottelu päättyi, kuuden henkilön vähennysesityksestä päädyttiin kolmen henkilön työn päättymiseen. Nordea Rahoituksessa käytyjen neuvottelujen lopputulemana 8 henkilöä tulisi irtisanotuksi. Näiden lisäksi 16 määräaikaista työsuhdetta tulee päättymään.

Neuvotteluesityksiä on siis alkuvuoden aikana annettu konsernissa yhteensä 17 kappaletta, joissa on ollut uhattuna 136 työpaikkaa. Neuvottelut ovat päättyneet 11 esityksen osalta. Niiden seurauksena pankissa työnsä menettää 40 henkilöä ja Nordea Rahoituksessa 8 henkilöä. Näiden lisäksi useita määräaikaisia työsuhteita päättyy. Käynnissä olevia neuvotteluja pankissa on tällä hetkellä viisi, uhkana 44 henkilön työn loppuminen. Ammattiyhdistys Nousu ei hyväksy työpaikkojen siirtämistä Suomesta halvempien työvoimakustannusten maihin ja samalla suomalaisten työntekijöiden irtisanomisia. Työpaikkojen väheneminen ei myöskään voi perustua oletuksiin muutosten vaikutuksista. Nordean kaltaisessa suuressa yrityksessä osaavan henkilöstön sijoittuminen uusiin tehtäviin tulee olla mahdollista.

Korona-pandemian vaikutukset ovat olleet työpaikoilla ennalta arvaamattomia. Tämän tyyppisiin muutoksiin yhteiskunnassa ei ole yrityksissä juurikaan osattu varautua, on jouduttu pikaisesti muokkaamaan toimintatapoja ja työolosuhteita uuden tilanteen vaatimalla tavalla. Nousu on kaikilla neuvottelutasoilla ylintä johtoa myöden kyseenalaistanut jo tehtyjen henkilöstövähennyspäätösten perusteet muuttuneessa tilanteessa. Kun toimintaolosuhteet ovat erilaiset kuin suunnitelmaa tehtäessä, on syytä tehdä uudelleenarviointi tilanteesta ja uuden toimintaympäristön vaikutuksista päätöksiin. Hankkeista tulee miettiä vähintään päätösten toteuttamisaikataulua, ellei koko perustetta. Näin on osittain tehtykin ja jo käynnistettyjä hankkeita on lähdetty arvioimaan uudelleen. Yhdessä tapauksessa yt-neuvottelujen jälkeen johdon päätös oli jättää toteuttamatta kuuden henkilön irtisanominen. Muutamien hankkeiden toteuttamista on myös viivästetty. Tämä on mielestämme vastuullista toimintaa sekä riskien hallinnan ja henkilöstön kannalta oleellisesti parempi tapa toimia.

Vaikka konsernissa on useita yt-neuvotteluita jatkuvasti meneillään, on työtä silti niin paljon että sen tekemiseksi tarjotaan monessa yksikössä ylitöitä. Joskus jopa samassa yksikössä, jossa yt-neuvottelut on aloitettu tai vähennyspäätökset jo tehty. Yhtälössä tuntuu olevan jokin pielessä, kun henkilöstöä halutaan vähentää, vaikka työmäärä saada tehdyksi normaalin työajan puitteissa. On osastoja, joissa ylityöhön pääsystä jopa kilpaillaan! Syy tähän on selvä; vaatimattoman ansiotason kasvattaminen. Ylityötä tarjotaan paikoittain pikemminkin sääntönä kuin poikkeuksena, joka sen pitäisi olla. Päivittäinen työkuorma on kova. Nopeat muutokset työolosuhteissa ja työn tekemisen tavoissa aiheuttavat monesti lisäpainetta. Olemme seuranneet, kuinka henkilöstö joustaa ja venyy tilanteiden mukaan ja pyrkii tekemään asiakkaiden palvelemiseksi parhaansa jokaisessa yksikössä. Olemme jakaneet huolemme henkilöstön jaksamisesta johdolle. Henkilöstö on se voimavara, joka mahdollistaa asiakaspalvelun myös kriisitilanteissa. Useiden ihmisten työpaikka on Koronan vuoksi siirtynyt kotitoimistoon etätyöhön. Se on monelle ollut tervetullut mahdollisuus ja helpottanut esimerkiksi yksityiselämän järjestelyjä. Irtisanomisuhan alla oleville tämä saattaa kuitenkin tarkoittaa työnloppumiskeskustelujen käymistä etäyhteyksien välityksellä. Tiukoista liikkumis- ja tapaamisrajoituksista huolimatta, olemme Suomessa onnistuneet sopimaan,  että jos henkilö haluaa käydä keskustelut fyysisinä, tulee se mahdollistaa. Olemme olleet mukana pohjoismaisessa työryhmässä, jossa kartoitettiin parhaita käytäntöjä keskusteluiden käymiseksi etänä koronan aiheuttaman poikkeustilanteen aikana. Erityisen vahvasti niissä nousi esille irtisanomisuhan alla olevan henkilön riittävän tuen varmistaminen. Harvoin esimiehillä on täysin selvillä henkilöiden yksityiselämän tilanne. Siksi on erityisen tärkeää huolehtia siitä ettei kukaan jää yksin. Jokaisella on mahdollisuus ottaa tukihenkilö avuksi työnloppumiseen liittyviin keskusteluihin. Kenenkään ei tulisi käydä oman tulevaisuuden kannalta oleellista neuvottelua yksin vaan jäsenen kannattaa ottaa mukaan luottamusmies. Häneltä saa myös tietoa ja ohjeita keskusteluun valmistautuessa sekä henkilökohtaisen päätöksenteon tueksi. Nousun luottamusmiesverkosto on jäsenten käytettävissä työelämän muutoksessa vaikeissakin tilanteissa.

by

Jäsenhankinta palkitsee

Onko työpaikallasi henkilöitä, jotka eivät ole vielä jäseniä? Vahva jäsenkunta on meidän kaikkien yhteinen etu. Tule mukaan kasvattamaan nousulaista yhteisöä!

Unio palkitsee uuden jäsenen hankkijan 20 euron arvoisella lahjakortilla. Kampanjan ajan toukokuun loppuun asti 31.5. Nousu maksaa päälle toiset 20 euroa! Jäsenhankkija saa itse päättää, minkä liikkeen lahjakortin valitsee. Vaihtoehtoja on kymmeniä ja ne kaikki löytyvät GoGiftin verkkosivuilta GoGift.

Tutustu ja lue lisää: https://nousu.org/palvelut/liity-jaseneksi/

Kun liität uuden jäsenen Nousuun, muista merkitä jäsenhakemuslomakkeeseen jäsenhankkijan nimi ja jäsennumero. Jäsenmaksusuoritusten alettua Ammattiliitto Union toimisto toimittaa tiedon jäsenhankkijasta GoGift.fi:lle, joka lähettää jäsenhankkijalle sähköpostilla arvokoodin. Tämä koodi on vaihdettavissa lahjakorttiin GoGift.fi:n verkkosivuilla.

#yhdessänousussa

#kaverinkanssanousussa

Aktiivisimmille jäsenhankkijoille etukäteen tiedoksi, että 100 euroa ylittävistä palkinnoista (vuodessa) Union pitää lain mukaan tehdä ilmoitus ystävällemme verottajalle, joka huomioi sen henkilön lopullisessa vuotuisessa verotuksessa.

by

New Collective Agreement for the Financial Sector

On the 31st of March 2020, a new Collective Agreement for the financial sector was achieved after the parties involved accepted the negotiation result brought about last week. The negotiations were difficult right from the start and, towards the end, took place remotely. When the corona crisis hit Finland, achieving an agreement without delay became important for all parties.

The Collective Agreement will be valid for 25 months and includes an agreement on pay increases of 3.3% for the agreement period in line with other sectors in the country.

Pay increases will take place for the first time from the 1st of May 2020 with a 1.2% across-the-board rise.

In 2021, pay increases will take place starting on the 1st of May 2021 with a 0.45% across-the-board rise and a 1.65% pay discussion element. A different date for the pay discussion element may be agreed locally. Salaries will be developed to better correspond to the increase in the difficulty of the work in the sector.

”The difficulty of the work carried out in the financial sector has increased significantly since the qualification categorisation was compiled for the collective agreement. It is important to develop salaries in this sector so that they better correspond to today’s requirements. For this reason, full increases of minimum wages, raising the lowest salaries and paying pay discussion salary increases on top of the pay grade table rise are steps in the right direction. Work will be continued as team work during the agreement period,” says trade union Chairman Kari Ahola.

Unpaid voluntary work will be removed from the financial sector’s Collective Agreement on the 1st of July 2020 when the necessary system changes have been implemented. The impairments sought by employers, for example, to salary payment during absence due to illness, extra days off and the lengthening of working hours on Maundy Thursday and New Year’s Eve were successfully prevented.

In the new Collective Agreement, investments in the competence development of the entire personnel were agreed on. In future, a maximum of 24 hours a calendar year can be used for training in addition to regular working hours, within certain limits. These additional hours will be added to regular working hours and basic hourly wage will be paid for them, without an increment for inconvenient working hours or other bonuses.

“The investments to be made in competence development will give everyone the opportunity for continuous learning and training in an ever-changing work environment. The practical arrangements for developing competence also take into account the considerations of matching work and private life. In this regard, the stipulations of the new Collective Agreement are exceptionally good, compared to other sectors,” says Ahola.

You can find more detailed information about the contents of the Collective Agreement in Unio’s member bulletin.

For more information contact:

Chairman Kari Ahola, tel. +358 (0)50 324 1458

Executive Director Minna Ahtiainen, tel. +358 (0)50 387 7030

by

Nytt kollektivavtal i finansbranschen

Den 31.3.2020 fick finansbranschen ett nytt kollektivavtal när parterna godkände förhandlingsresultatet som uppnåddes förra veckan. Förhandlingarna var svåra redan i början och i slutskedet genomfördes de via en distansförbindelse. När coronakrisen slog till i Finland var det viktigt för alla parter att utan dröjsmål uppnå en överenskommelse om avtalet.

Kollektivavtalet gäller i 25 månader och i det avtalas om en generell löneförhöjning på 3,3 % under avtalsperioden.

Lönerna höjs först med en generell höjning på 1,2 % 1.5.2020.

Följande år höjs lönerna 1.5.2021 med en generell höjning på 0,45 % och en lönesamtalsrat på 1,65 %. Det är även möjligt att avtala lokalt om tidpunkten för den lönesamtalsbaserade lönepotten. Lönesystemet utvecklas hela tiden för att bättre motsvara den ökande arbetsbördan i branschen.

”Arbetsbördan i finansbranschen har ökat betydligt efter att svårighetsklasser utarbetades i kollektivavtalet. Det är viktigt att utveckla lönesystemet så att det motsvarar dagens krav. Därför är det ett steg i rätt riktning att fullskaligt höja minimilönerna, höja de lägsta lönerna och betala den lönesamtalsbaserade lönehöjningen utöver tabellhöjningarna. Arbetsgruppens arbete fortsätter under avtalsperioden” säger förbundets ordförande Kari Ahola.

De oavlönade talkotimmarna finns inte längre med i kollektivavtalet fr.o.m. 1.7.2020 när nödvändiga systemuppdateringar har genomförts. Vi lyckades stoppa de försämringar som arbetsgivarsidan försökte driva igenom, bl.a. gällande lön under sjukledighet, tes-dagar och arbetsdagens längd på skärtorsdag och nyårsafton.

Det nya kollektivavtalet omfattar satsningar på hela personalens kompetensutveckling. För utbildning är det i fortsättningen möjligt att använda högst 24 timmar per kalenderår utöver den ordinarie arbetstiden med vissa begränsningar. De här tilläggstimmarna tillkommer utöver den ordinarie arbetstiden och för dem betalas timlön utan miljö- eller andra tillägg.

”Satsningarna på kompetensutveckling ger alla möjlighet till kontinuerligt lärande och utbildning i ett arbetsliv i förändring. Aspekter gällande samordning av arbete och privatliv har dock beaktats i de praktiska arrangemangen av kompetensutvecklingen. På denna punkt är bestämmelserna i det nya kollektivavtalet exceptionellt bra jämfört med andra avtalsbranscher.” säger Ahola.

Mer information om innehållet i kollektivavtalslösningen finns i Unios medlemsbrev.

Mer information:

Ordförande Kari Ahola tfn 050 3241458 Verksamhetsledare Minna Ahtiainen tfn 050 3877030

by

Rahoitusalan uusi työehtosopimus

Rahoitusalalle saatiin 31.3.2020 uusi työehtosopimus osapuolten hallintojen hyväksyttyä viime viikolla syntyneen neuvottelutuloksen. Neuvottelut olivat alusta alkaen vaikeat ja niitä käytiin loppuvaiheessa etäyhteyden välityksellä. Koronakriisin iskiessä Suomeen sopimuksen aikaansaaminen viipymättä oli kaikille osapuolille tärkeää.

Työehtosopimus on 25 kuukauden mittainen ja siinä on sovittu yleisen linjan mukaisista 3,3 %:n palkankorotuksista sopimuskaudelle.

Palkkoja korotetaan ensimmäisen kerran 1.5.2020 lukien 1,2% yleiskorotuksella.

Vuoden 2021 aikana palkkoja korotetaan 1.5.2021 lukien 0,45% yleiskorotuksella sekä 1,65% palkkakeskusteluerällä. Palkkakeskusteluerän ajankohdasta on mahdollista sopia myös paikallisesti toisin. Palkkausta kehitetään vastaamaan paremmin alan työn vaativuuden lisääntymistä.

”Rahoitusalalla tehtävän työn vaativuus on lisääntynyt työehtosopimuksen vaativuusluokittelun laatimisen jälkeen merkittävästi. On tärkeää, että palkkausta saadaan kehitettyä vastaamaan paremmin nykypäivää. Tämän vuoksi vähimmäispalkkojen täysimääräiset korotukset, alimpien palkkojen nostaminen ja palkkakeskustelukorotusten maksaminen taulukkokorotusten päälle, ovat askeleita oikeaan suuntaan. Työtä jatketaan työryhmässä sopimuskauden aikana.” toteaa liiton puheenjohtaja Kari Ahola.

Palkattomat talkootunnit jäävät rahoitusalalla pois työehtosopimuksesta 1.7.2020, kun tarvittavat järjestelmämuutokset saadaan toteutettua. Työnantajapuolen tavoittelemat heikennykset mm. sairausajan palkanmaksuun, tes-vapaisiin ja kiirastorstain ja uudenvuodenaaton työpäivien pituuteen saatiin estettyä.

Uudessa työehtosopimuksessa sovittiin panostuksista koko henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Kouluttautumiseen voidaan jatkossa käyttää enintään 24 tuntia kalenterivuodessa säännöllisen työajan lisäksi tietyin rajoituksin. Nämä lisätunnit tulevat säännöllisen työajan lisäksi ja niiltä maksetaan perustuntipalkka ilman olosuhde- tai muita lisiä.

”Osaamisen kehittämiseen tehtävät panostukset antavat kaikille mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja kouluttautumiseen muuttuvassa työelämässä. Osaamisen kehittämisen käytännönjärjestelyissä on kuitenkin huomioitu myös työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät näkökohdat. Tältä osin uuden työehtosopimuksen sopimusmääräykset ovat poikkeuksellisen hyvät verrattuna muihin sopimusaloihin.” sanoo Ahola.

Yksityiskohtaisempaa tietoa työehtosopimusratkaisun sisällöstä Union jäsentiedotteesta.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Kari Ahola p. 050 3241458

Toiminnanjohtaja Minna Ahtiainen p. 050 3877030

Ammattiliitto Unio ry edustaa nousulaisia rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluissa.

Rahoitusalan työehtosopimusta sovelletaan pankeissa sekä rahoitus- ja korttiyhtiöissä. Sen piirissä on noin 20 000 henkilöä.

by

Rahoitusalan työehtosopimukset 2020-2022

Rahoitusalan uusi työehtosopimus syntyi tänään 31.3.2020, kun kaikkien työehtosopimusosapuolten hallinnot hyväksyivät syntyneen neuvottelutuloksen.

Neuvottelut olivat alusta alkaen vaikeat ja niitä käytiin loppuvaiheessa etäyhteyden välityksellä. Koronakriisin iskiessä Suomeen sopimuksen aikaansaaminen viipymättä oli kaikkien osapuolten näkökulmasta tärkeää.

Työehtosopimus on 25 kuukauden mittainen ja päättyy 28.2.2022. Sopimuskauden aikana palkkoja korotetaan yleisen linjan mukaisesti 3,3 prosentilla.

Ammattiliitto Union tavoitteena oli sopia rahoitusalan palkkauksen kehittämiseen liittyvistä toimista työehtosopimusneuvotteluissa. Tätä tavoitetta saatiin edistettyä tässä ratkaisussa ja kehittämistyö jatkuu myös sopimuskauden aikana.

Työnantajapuolen sopimustavoitteissa oli lukuisia asioita, jotka koettiin hankaliksi alan henkilöstön näkökulmasta. Pitkien neuvottelujen jälkeen muun ohella sairausajan palkanmaksun ehtojen heikentäminen, tes-vapaiden poistaminen ja kiirastorstain ja uudenvuodenaaton työaikojen pidentäminen saatiin kuitenkin poistettua sopimusratkaisusta. Ylityökielto ja selkeä palaute jäseniltä vahvistivat tätä ratkaisua. Kiitos neuvotteluja kohtaan osoittamastanne tuesta.

Palkankorotukset ja palkkauksen kehittäminen

Palkkoja korotetaan sopimuksen mukaan ensimmäisen kerran 1.5.2020 lukien 1,2% yleiskorotuksella.

Vuoden 2021 osalta palkkoja korotetaan 1.5.2021 lukien 0,45% yleiskorotuksella sekä 1,65% palkkakeskusteluerällä. Palkkakeskusteluerän ajankohdasta on mahdollista sopia myös paikallisesti toisin.

Työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja nostetaan koko 3,3 % kustannusvaikutuksella. Toinen taulukkokorotus (2,1%) on sovittu toteutettavaksi ennen palkkakeskusteluerää sen vuoksi, ettei taulukkokorotus ”söisi” vähimmäispalkoilla työskentelevien palkkakeskustelueriä.

Palkkausta ryhdytään kehittämään vastaamaan paremmin alan työn vaativuuden lisääntymistä. Työehtosopimuksen alin vaativuusluokka (vl2) poistetaan 1.5.2020 lukien ja siinä olevat henkilöt siirretään seuraavaan vaativuusluokkaan (vl3). Vaativuusluokittelun uudistamistyö ja palkkakeskustelumallin kehittäminen jatkuvat työryhmätyöskentelyssä sopimuskauden aikana. Samalla selvitetään myös mahdollisuuksia edistää yhtiökohtaisten palkkausjärjestelmien käyttöönottoa alalla.

Talkootunnit päättyvät, tilalle panostuksia osaamisen kehittämiseen

Kilpailukykysopimuksessa sovitut palkattomat talkootunnit päättyvät 30.6.2020. Uudessa työehtosopimuksessa sovittiin panostuksista koko henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Työn suorittamisen, ammatillisen kehittymisen ja työtehtävien muuttumisen kannalta tarpeelliseen osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan jatkossa käyttää enintään 24 tuntia kalenterivuodessa. Nämä lisätunnit tulevat säännöllisen työajan lisäksi ja niiltä maksetaan perustuntipalkka ilman olosuhde- tai muita lisiä. Selvää on, että koulutustunteja ei ole tarkoitus osoittaa päivittäisen työn tekemiseen.

Osaamisen kehittämisen ja kouluttautumisen ajankohdasta, sisällöstä ja toteutuksesta ilmoitetaan henkilöstölle hyvissä ajoin. Toimihenkilön henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon päätettäessä koulutusten ajankohdasta. Käytännössä koulutuksia voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että arkipäivinä työpäivää pidennetään enintään kahdella tunnilla ja koulutuksia tehdään silloin.

Monilla muilla sopimusaloilla koulutusten sijoittumista viikonloppuun ei ole juurikaan rajoitettu. Rahoitusalan neuvotteluissa tästä asiasta väännettiin kuitenkin pitkään. Sopimusratkaisun mukaan osaamisen kehittämiseen tai kouluttautumiseen voidaan käyttää kokonaisia päiviä rahoitusalalla vain rajoitetusti. Lauantaipäiviä on mahdollista osoittaa kouluttautumiseen kalenterivuoden aikana enintään kaksi. Lauantaita voidaan käyttää silloin, kun se ei ole työvuoroluettelon mukainen säännöllinen työpäivä ja päivän pituuden tulee olla vähintään kuusi tuntia. Näistä rajauksista on mahdollista poiketa, mikäli henkilö itse arvioi sen omaan elämäntilanteeseensa sopivaksi ja haluaa näin tehdä. Kouluttautumiseen ei voi osoittaa arkipyhäpäiviä, arkipyhäviikkojen lauantaita tai sunnuntaipäiviä. Myös henkilöstöedustajien kouluttautumista kehitetään sopimusratkaisussa.

Muuta sovittua

Uusi työaikalaki toi tullessaan joitakin muutoksia työaikasääntelyyn. Näitä muutoksia on pyritty huomioimaan sopimusratkaisussa siten, ettei lainsäädännön muuttuminen hankaloita olemassa olevia työaikajärjestelyjä alalla.

Hyvinvoiva Finanssiala-yhteistyötä jatketaan työehtosopimusosapuolten ja yritysten kesken

rahoitusalalla tehtävän työn tulevaisuudennäkymistä. Työssä keskitytään muun muassa jatkuvaan oppimiseen, lisääntyvän monimuotoisuuden vaikutuksiin työpaikoilla, työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseen sekä digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn vaikutuksiin työssä. Uutena teemana keskusteluun otetaan myös vastuullisuuden käsite rahoitusalalla.

Työryhmätyöskentelyssä keskitytään muun muassa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, tasa-arvon edistämiseen, palkkatilastointiin, paikalliseen sopimiseen, työaikakysymyksiin sekä työrauha-asioihin.

Ammattiliitto Unio ry edustaa nousulaisia rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluissa.

Rahoitusalan työehtosopimusta sovelletaan pankeissa sekä rahoitus- ja korttiyhtiöissä. Sen piirissä on noin 20 000 henkilöä.